24. joulukuuta - Maija

Tässä se nyt on, viimeinen luukku! 36 teearvostelua (ja 36 kuppia lähinnä kehnoa teetä) 24 päivässä oli työläämpää kuin arvelin, mutta toivottavasti lukijat ovat sentään viihtyneet. Näiden viimeisten havaintojen myötä hyvää joulua ja hyviä teitä ensi vuodelle!

Luukku 24 - Muumi

Viimeinen muumitee on Taikamyrsky, musta tee päärynän ja vaniljan aromeilla. Se on laskelmieni mukaan kalenterin seitsemäs vaniljatee (joskin erilaisissa kakku-, kerma- ja muffinssiaromeissa on mahdollisesti käytetty myös vaniljaa, tai luultavimmin keinotekoisia vanilja-aromeja). Moni tee on onneksi maistunut aineksistaan huolimatta joltain muulta kuin vaniljalta, mutta Taikamyrsky tekee sen mihin edelliset eivät ole pystyneet.

Maku on ensin pistävän vanilliininen, sitten mukaan tulee hiukan kitkeryyttä teen tanniineista. Kolmannessa vaiheessa suuhun jää ikävä öljyinen jälkimaku, joka tätä kirjoittaessa muistuttaa edelleen, etttä tein virheen ostaessani Muumi-teejoulukalenterin.

Arvosana: 1 / 5 Joulu pilalla. En pidä vaniljateestä, en pitänyt tästäkään. 

Luukku 24 - Clipper

12. ja 24. päivän Clipper-tee on Nighty night, joka sisältää muun muassa kanelia, kamomillaa ja appelsiiniaromia. Luulin arvostelleeni sen jo, mutta taisin sekoittaa tämän toiseen kalenterin kamomilla- ja kaneliteehen, Calmer Cameleoniin, jota juotiin 6. ja 18. päivä. 

Nighty night on varsin samanlainen kuin Calmer Cameleon, joskin maistuu lisäksi miellyttävästi appelsiinilta ja hitusen rooibokselta, jota sekoituksessa on myös mukana. Koska rooibos ja appelsiini sopivat hyvin yhteen keskenään ja kanelin kanssa, lopputulos mukavan lämmin ja pyöreä. Kamomillakin maistuu, joskin vienosti, joten kamomillateen vihaajalle Night Night ei ehkä ole oikea valinta. 

Arvosana: 3 / 5 Sopii joulukauden kofeiinittomaksi lämmikkeeksi.

Loppuvaikutelma - Muumi

Ulkonäkö ja pakkaus:

Kuten jo ensimmäisessä postauksessa totesin, joulukalenteri on hauskan näköinen (joskin kuva-aiheeltaan hieman hämmentävä). Luukusta aukesi aina myös kuva, joko “Muumi”-teksti tai verestäväsilmäinen Pikku Myy, mikä oli vähän tylsää: uniikki kuva tai edes vähän terveemmän oloinen toistuva muumihahmo olisivat toimineet paremmin. Pahvihattivatit, johon teepussit oli pakattu, olivat kuitenkin hauska idea.

Muovisen oloisen pyramidipussin voi pakkauksen mukaan laittaa biojätteeseen, mutta siitä teehen näkyvästi irtoilleet hituset toivat ikävästi mieleen viime aikojen mikromuoviuutisoinnin eivätkä erityisesti houkutelleet juomaan.

Maku:

En odottanut hirveästi mutta vähätkään odotukseni eivät kyllä täyttyneet. Teet olivat joko mitäänsanomattomia tai turmeltu keinotekoisilla aromeilla ikävän makuisiksi. Vaihtelua olisi voinut olla enemmän, nyt melkein joka luukussa oli vaniljainen rooibos tai vaniljainen ja hedelmäinen keskinkertainen tee. Pari yksittäistä erottui tästä mukavina poikkeuksina, mutta kaiken kaikkiaan tee oli yleensä ankea juoda. Ilman tätä blogia olisin varmaan jättänyt kesken koko projektin.. 

Arvosana: 2 / 5 Teet eivät maistuneet juuri miltään tai sitten vähän epämiellyttäviltä. Aivan liikaa vaniljaa.

Loppuvaikutelma - Clipper

Ulkonäkö ja pakkaus:

Pahvipakkaus oli aika minimalistinen, mutta myös jouluinen. Se vei vähemmän tilaa ja tuotti vähemmän jätettä kuin Muumi-kalenteri, mitä arvostan. Paketti toimi muuten hyvin, mutta joulun lähestyessä ja teiden vähentyessä pakkauksessa olleet teepussit meinasivat mennä sekaisin. Onneksi joka pussin kyljessä oli iso numero, josta päivän teen pystyi aina tunnistamaan. Perusvarma suoritus Clipperiltä siis.

Maku:

Kalenterin maut vaihtelivat laidasta laitaan, osa oli hyviä, osa kammottavia, loput sieltä väliltä. Suurin ongelmani oli se, että vain kaksi pussillista 24:stä oli oikeasti teetä, vaikka tuote myytiin nimenomaan teejoulukalenterina. En vihaa lakritsia teessäni niin paljon kuin Kukkis, mutta omakin sietokykyni ylittyi usein. Muutama hauduke oli herkullinen, mutta koska toivoin saavani teetä, olen enemmän pettynyt kuin tyytyväinen.

Arvosana: 2 / 5 Lakritsisten yrttihaudukkeiden ystävälle varmasti kiva, muille luultavasti pettymys. 

23. joulukuuta - Maija

Luukku 23 - Muumi

Tänään muumitee on Hupsista, valkoinen tee greippi-, mansikka- ja vanilja-aromeilla. Oletan, että nimi kertoo sekoituksen syntyneen vahingossa. Ei kai kukaan tahallaan sekoittaisi vaniljaa greippiin (tai teehen, mutta tästä olenkin jo kirjoittanut).

Keitän teen vähän epäluuloisena. Tuoksu on mitäänsanomaton, mutta maku yllättävän vahvasti greippinen. Vanilja taas ei maistu ollenkaan, onneksi. Muissa kalenterin mansikkateissä tuntunut pinkin kylpyvaahdon jälkimaku häiritsee nytkin vähän.

Itse tee on samaa korkeintaan keskinkertaista purua kuin muissakin kalenterin teissä. Se on sen verran yhdentekevää, että huomaan monena päivänä unohtaneeni sen kommentoinnin kokonaan. En toisaalta oikein tiedä, mitä tästä sanoisi. Ehkä voin todeta, että tee on aika yksiulotteista, maistuu haudutusajasta riippuen joko ei miltään tai pelkiltä tanniineilta.

Arvosana: 2 / 5 Parempi vaniljatee kuin 2.12. juotu. Tämäkään ei maistu vaniljalta.

Luukku 23 - Clipper

Clipperin teepusissa on tänään Lemon & Ginger, “sitruunan ja inkiväärin makuinen luomuyrttihauduke”. Se maistuu toden totta sitruunalta ja inkivääriltä, tosin ensimmäiseltä enemmän kuin jälkimmäiseltä. Harmi kyllä Lemon & Ginger sisältää myös todella paljon lakritsia, niin paljon että sen imelyys tuntuu epämiellyttävältä. Paljon mieluummin joisin sitruunalla ja inkiväärillä maustettua teetä kuin sitruunalla ja inkiväärillä maustettua lakritsijuurta. Siksi Lemon & Ginger jää kahteen tähteen, vaikka suuri sitruuna-inkiväärijuomien fani olenkin.

Arvosana: 2 / 5 Liikaa lakritsia, liian vähän inkivääriä.

22. joulukuuta - Maija

Luukku 22 - Muumi

Unohdin ottaa kuvan päivän teestä, mutta tässä teepussi ennen valmistusta. Valkoiset pallerot ovat kamomillan kukintoja.

Clipperin 6. ja 18. päivän teenä oli kanelin ja kamomillan makuinen hauduke. Vähän samanhenkinen on 22. päivän muumitee Pöyheät pilvet. Ainesosaluettelo kertoo, että teessä on rooibosta, kamomillaa, kanelia sekä vanilja-, kaneli- ja aloe vera -aromia.

Clipperin hauduke yllätti olemalla suhteellisen juotava, mutta Pöyheät pilvet ei onnistu samassa. Valmistusaineiden listaa katsomalla en pysty arvaamaan, miksi juuri nämä maut on päätetty yhdistää eikä maistaminenkaan selvennä. 

Clipperin tee toimi, koska kaneli maistui siinä vahvasti. Muumitee taas on mieto, suorastaan vetinen, ehkä siksi että siihen on sekoitettu sekä kamomillaa että rooibosta ja kumpaakin on pussissa lopulta liian vähän. Juoma maistuu hiukan kanelilta ja hiukan mummolan ullakolta tai joltain muulta tunkkaiselta. Ei juuri vakuuta. 

Arvosana: 1 / 5 Outo sekamelska, onneksi mieto sellainen. Kamomillan ystävälle ehkä 2 / 5.

21. joulukuuta - Maija

Luukku 21 - Muumi

Tee luontaisessa elinympäristössään työpöydällä läppärin ja kirkasvalolampun välissä.

Tänään hattivatti tarjoaa mustaa teetä maustettuna kurkumalla ja “luontaisella chai-aromilla”. Nimeksi teelle on keksitty Vallan Mainio! (englanniksi suorastaan Wonderfully Splendid!), mikä on hieman liioittelua, mutta juoma on kuitenkin ihan keskinkertainen maustettu tee. Sekä tee että varsinkin mausteet saisivat mielestäni olla vahvempia, mutta vain aivan miedosti mausteista teetä kaipaavalle tämä voisi olla ihan kelpo valinta. Kurkuma en maista, mutta se ei varsinaisesti haittaa.

Arvosana: 3 / 5 Vähän mitäänsanomatonta chaita kaipaavalle.

Luukku 21 - Clipper

Teetä! Viimein teetä! Clipperin 12 eri mausta toden totta vain yksi on oikea tee ja muut erilaisia yrttihaudukkeita. Tämä ainoa tee on Green tea & Lemon, “sitruunanmakuinen vihreä luomutee”.

Vihreä tee sitruunalla on klassikko syystä. Sen voi tietysti pilata huonolla teellä tai aromilla, mutta perusajatus on toimiva. Clipperin sitruunateekin onnistuu hyvin (onnneksi, koska harmittaisi, jos ainoa tee olisi vielä pahaakin). Tee on raikasta ja pikkuisen purevaa, mukavan hedelmäistä ja kaiken kaikkiaan tasapainossa.

Arvosana: 4 / 5 Raikasta ja helppoa vihreää teetä etsivälle.

20. joulukuuta - Maija

Hupsista, eilinen päivitys unohtui julkaista, koska piti tehdä kaikenlaisia jouluaskareita (mm. leipoa pipareita ja pelata Among Usia). Tässä nyt sekä eilisen että tämän päivän teet:

Luukku 19 - Muumi 

Tämä kuva on vielä tavallistakin epätarkempi, mutta muitakaan ei kännykän muistista löytynyt.

19. päivän muumitee on Et ikinä usko!, vihreä tee kirsikka- ja vanilja-aromilla. Yhdistelmä kuulostaa tutulta ja nopea googletus paljastaakin, että kyseessä on sama tee, jota Nordqvista markkinoi Lady Green -nimellä. Samalla käy ilmi, että suurin osa kalenterin teistä on vain uudelleennimettyjä Nordqvistin vakiovalikoiman teitä. Ruusuiset unet onkin Santa Lucia, Jännä Juttu on Wanhan Ajan uuniomena, Hurmaava Rakkaus on Jade, Onnenhetki on Valkoinen tiikeri ja niin edelleen.

Havainnostani tulee jotenkin huijattu olo, vaikka en edes tiedä, miksi. En ainakaan erityisesti halua ostaa mitään näistä kotiini, joten se, etten tiennyt niitä olevan muuallakin saatavilla, ei juuri haittaa.

Oli nimi mikä tahansa, Et ikinä usko! ei ole kovin hyvää teetä. Olen hiljalleen pidentänyt haudutusaikoja, nyt lähes neljään minuuttiin. Se saa jo teen maistumaan vähän vähemmän vetiseltä. Harmi kyllä, tee itsessään on lähinnä yksiulotteisesti kitkerää. Lisätyt aromit tuovat siihen hienoisen karvasmantelin vivahteen, joka ei varsinaisesti paranna makua.

Arvosana: 2 / 5 “Anteeksi, maistuuko tämä tee teistä syanidilta?”

Luukku 19 - Clipper

Clipperin tee on tänään nimeltään Love me truly, “kanelin- ja chainmakuinen luomuyrttihauduke”. Ainesosalista on jouluinen: melkein puolet kanelia, lisänä muun muassa appelsiinia ja inkivääriä.

Chai tarkoittaa oikeastaan teetä, mutta Suomessa sana viittaa monesti nimenomaan intialaishenkisillä mausteilla maustettuun teehen. Teetön chai on siis ehkä vain mausteita sisältävä hauduke? Jotain sellaista Love me truly nimittäin on: chain aromit ilman varsinaista teetä. 

Oikea tee tekisi juomasta kyllä parempaa: se saisi vähän ryhtiä ja syvyyttä tanniineista. Tällaisenaan juoma on pikkuisen pliisu, mutta kuitenkin ihan miellyttävä maustehauduke.

Arvosana: 3 / 5 Kofeiinittoman chain tai joulumakujen etsijälle.

Luukku 20 - Muumi

Tänään Muumi-kalenteri tarjoaa taas rooibosta, tällä kertaa juustokakkuaromilla. Kirpeä kepponen -niminen tee onnistuu yllättämään: siinä on kevyt kermainen tai vaniljainen aromi ja lisäksi vahva, mutta ei yhtään liian pistävä sitruunan aromi. Tuoksukin on miellyttävän sitruunainen ja koska rooibos kestää vaniljan tyyppisten makujen lisäämistä paljon oikeaa teetä paremmin, lopputulos on miellyttävän täyteläinen mutta silti kivan raikas.

Arvosana: 3 / 5 Ihan kohtalainen sitrusrooibos.

18. joulukuuta - Maija

Luukku 18 - Muumi

Puoliso kysyy, miksi seison keittiön kaapilla nuuhkimassa Ranskan-tuliaisina saatua tryffeliöljyä. Vastaus löytyy päivän teestä: Maailman ihmeet on suklaa- ja tryffeliaromeilla maustettua mustaa teetä ja haluan vertailla hajuja.

Tee ei tuoksu samalta kuin tryffeliöljy vaan lähinnä kaakaojauheelta. Jään miettimään, onko tryffelillä tässä tarkoitettu jotakin suklaatryffeliä, mutta lopulta sillä ei oikeastaan ole väliä – kumpikaan tryffeli ei kuulu teehen. 

Tee maistuu ankeasti miedolta, tanniinittomalta teeltä, suklaa-aromilta ja vähän mullalta. Laimeus pelastaa teen joutumasta nollan tähden kategoriaan: Maailman ihmeet on kuitenkin enemmän vähän outo kuin aidosti inhottava.

Arvosana: 1 / 5 Suklaa ei sovi teehen. Eikä kyllä varmaan tryffelikään.

17. joulukuuta - Maija

Luukku 17 - Muumi

Tänään hattivatista ilmestyy Leikkiaika!, appelsiinilla ja bergamotilla maustettu musta tee. Kuulostaa lupaavalta, onhan bergamottiöljy yhden klassisimman teen eli earl greyn aromi. Leikkiaika! ei tuoksu earl greyltä eikä appelsiinilta, vaan geneeriseltä hedelmäaromilta. Tässä vaiheessa tämä ei oikeastaan enää yllätä.

Bergamotin aromaattisuutta en löydä maustakaan, mutta kupissa maistuu tee ja aavistus lämmintä appelsiinia. Kyllä tätä juo, vaikka omaan makuuni itse tee saisi olla vähän vahvemman makuista. 

Arvosana: 3 / 5 Kevyen ja hitusen appelsiinisen teen ystäville.

Luukku 17 - Clipper

Tänään on keskinkertaisten appelsiiniteiden päivä: Clipperin tee (joka ei vieläkään ole oikeasti tee) on Orange and Lemon, appelsiinin, sitruunan ja lakritsin makuinen hauduke. Sekin maistuu miellyttävästi sitrukselta, etenkin appelsiinilta. Lisänä on aika paljon lakritsin makeutta, omaan makuuni hitusen liikaa, mutta Orange and Lemon oli myös ihan juotavaa, joskaan ei mieleenpainuvan hyvää.

 Arvosana: 3 / 5 Lakritsin ja appelsiinin ystäville.

16. joulukuuta - Maija

Luukku 16 - Muumi

Tänään jutoavana on Kautta häntäni!, valkoinen tee omena-, päärynä- ja grenadiiniaromilla. Wikipedia kertoo, että “grenadiini on granaattiomenan siementen kuorikerroksista puristettua alkoholitonta siirappimaista mehua”. Sitä käytetään etenkin antamaan makua ja väriä drinkkeihin, joten harvalla meistä varmaan on käsitys siitä, miltä grenadiini oikeastaan maistuu. Minä en ainakaan tiedä.

Päivän teen perusteella grenadiini ei joko maistu miltään tai sitten kaikki aiemmat hedelmäteet maistuvat grenadiinilta. Kautta häntäni! on nimittäin täsmälleen saman makuinen kuin ne muut teet, joiden tylsyyttä ja samankaltaisuutta olen jo monena päivänä valitellut. Tässä vaiheessa olen kuitenkin vain ihan tyytyväinen, jos tee on pelkästään mitäänsanomaton eikä aktiivisesti kammottava.

Arvosana: 2 / 5 Kevyen hedelmäinen, vähän tylsä

Luukku 15 - Muumi

Tänään muumitee on Tsemppiä!, musta tee mustikkamuffinssiaromilla. Ainesosalista on lyhyt mutta pelottava, samoin teen tuoksu. Tsemppiä! tuoksuu vaniljalle eikä millään pehmeän kermaisella tavalla vaan mieleen tulee enemmän WC-raikastin. Jossain aggressiivisen vanilliinin alla haistan myös jotain marjaisaa, itse teetä en lainkaan. 

Kerään vähän rohkeutta ennen maistamista, mutta yllättäen tee ei maistu kamalalta. Ei se hirveän hyvääkään ole eikä etenkään oman makuni mukaista, mutta voisin kuvitella juovani tätä paremman puutteessa.

Tsemppiä! on mausteinen (kyllä, myös vaniljainen), mieleen tulee mustikkaglögi, vähän jopa chai. Ehkä lähestyvä joulu saa vanhan teesnobinkin sydämen sulamaan, mutta Tsemppiä! on pöhköstä nimestään ja pahaenteisestä ainesosalistastaan huolimatta suht juotava tee.

Arvosana: 3 / 5 Yllättävän jouluinen.

Luukku 15 - Clipper

Clipper-kalenterin tee on sama kuin 3. joulukuuta: Rise and shine. Sen kuvaus on “sitruunanmakuinen luomuyrttihauduke, sisältää sitruunaruohoa, matea ja sitruunaverbenaa”. Näiden lisäksi ainesosalistassa on vielä lakritsia.

Mate on etenkin Etelä-Amerikassa paljon juotu kofeiinipitoinen yrttitee, jonka maku muistuttaa hieman eukalyptusta, hieman vahvaa vihreää teetä, jossa on pieni makea jälkimaku. Itse pidän matesta, mutta monet eivät arvosta sen maanläheistä, vähän kitkerää makua.

Pelkkä mate on aivan juotavaa, Rise and shine sen sijaan aivan hirvittävää. Maku on sanoinkuvaamaton, mutta yritän silti: tee maistuu siltä kuin nuolisi aspartaamilla valeltua varvikkoa. Se on yhtä aikaa makea ja kitkerä, sitruksisen hapan ja vähän multainen. Lakritsilla ja matella on molemmilla vahva jälkimaku ja kun Rise and shinea maistaa, on selvää, että ne eivät sovi yhteen. Itse teen paha maku muuttuu juomisen jälkeen eri tavalla ikäväksi mutta yhtä lailla inhottavaksi jälkimauksi.

Join koko kupillisen, mutta vain, koska yritin ymmärtää, miltä se maistuu ja löytää oikeat sanat teen kuvailuun. En tiedä onnistuinko, mutta ottakaa tämä varoitus silti vakavasti, hyvät lukijat.

Arvosana: 0 / 5 Hahmoton, kaamea, vähän metsäinen. Pussiteiden Shub-Niggurath, älä juo.

14. joulukuuta - Maija

Luukku 14 - Muumi

Unohdin ottaa kuvan teestä ennen juomista, joten tässä kuva tyhjästä teekupista.

Tänään tee on Hurmaava rakkaus. Ainesosiksi on listattu vihreä tee ja jasmiiniaromi, mutta teepussissa näkyy teen lisäksi myös ihan oikeita valkoisia kukkia.

Jasmiinitee jakaa mielipiteitä. Toiset pitävät sen kukkaisesta mausta ja tuoksusta, mutta moniin teeharrastajiin se ei tee vaikutusta. Itse kuulun jasmiiniteen faneihin, kunhan pohjana käytetty tee on hyvälaatuista eikä jasmiinin tuoksu ole liian läpitunkevaa.

Hurmaavan rakkauden vihreä tee ei ole erityisen hyvää, mutta ei myöskään mitenkään epämiellyttävää. Jasmiini jyrää vähän, tee tuoksuu enemmän hajuvedeltä kuin teeltä. Maku on kuitenkin ihan kelvollinen ja verrattuna muihin kalenterin teihin suorastaan erinomainen.

Arvosana: 4 / 5 Toistaiseksi paras Muumi-kalenterin tee. Voimakkaasti jasmiinisen teen ystäville. Oikeasti tämäkin olisi varmaan kolmen tähden tee, mutta menköön nyt.

13. joulukuuta

Luukku 13 - Muumi

Muumitee on tänään Valmis lähtöön, vanilja- ja banaaniaromilla maustettu rooibos. Makuyhdistelmä kuulostaa vastenmieliseltä ja ikävä kyllä myös on sitä. 

Juoma on tavallaan liian mieto, sillä ohjetta tuplasti pidemmän haudutusajan jälkeenkin rooibos on vetistä. Toisaalta aromit saavat teen maistumaan aivan liikaa joltain banaaniliköörin ja keltaisen Wunderbaumin väliltä. Lopputulos on yhtä aikaa tylsä ja inhottava, vähän kuin listahittiräppärin laskelmoidun misogynistinen singlejulkaisu.  

Arvosana: 0 / 5 Timantit on ikuisia, vaniljabanaanirooibos onneksi ei.

Luukku 13 - Clipper

Clipper-kalenterissa on vain 12 erilaista teetä, joten nyt 13.12. palataan samaan teehen kuin 1. päivänä: Happy Mondays -nimiseen yrttihaudukkeeseen. Se sisältää pitkän listan erilaisia aineksia, kuten inkivääriä, mustaapippuria ja montaa erilaista sitrusta.

En lue etukäteen 1. päivän muistiinpanojani, joten teen saman virheen kuin silloinkin, nuuhkaisen teepussia ja aivastan. Jo pelkän teepussin tuoksu on vahvan inkiväärinen ja pippurinen. Tee on kivan keltaista ja tuoksuu mukavalle. Maussa on sitruksen hedelmäisyyttä, pippuria, aavistus lakritsia ja vahvimpana inkiväärin polte. 

Happy mondays on vahva, mutta tasapainoinen. Esimerkiksi lakritsia ei ole liikaa, se tuo vain vähän makeutta jäämättä pitkäksi aikaa vaivaamaan. Inkivääri polttelee miellyttävästi ja sitrukset täydentävät sitä ja toisiaan hyvin.

Arvosana: 4 / 5 Reilusti inkiväärinen. 1. päivän muistiinpanoissa olen antanut tälle 3 tähteä, mutta standardini ovat ilmeisesti laskeneet joulukuun aikana. 

12. joulukuuta - Maija

Ohhoh, unohdin eilisen päivityksen, kun päätin kerrankin mennä ajoissa nukkumaan (enkä edes mennyt). Onnistuin kuitenkin rekonstruoimaan havaintoni eilisestä hätäisesti kännykkään tehtyjen muistiinpanojan avulla, olkaa hyvät:

Luukku 11 - Muumi

11. päivän luukusta paljastuu Riippukeinu-unelmia, Se on (oikein kirjoitetun yhdyssanan lisäksi) valkoinen tee, joka on maustettu laventelilla, vadelmalla ja vadelmanlehdillä. Tuoksu on hyökkäävän imelä ja kukkainen, kuin alelaarin hajuvesi tai liian glitterinen suihkugeeli. Yllättäen tee maistuu kuitenkin miellyttävästi miedolta teeltä ja vadelmahillolta. Tulee mieleen kesä ja auringonpaiste, pitää vain varoa haistelemasta liikaa juodessaan. 

Arvosana: 2 / 5 Melkein kolme, mutta hurja tuoksuu pudottaa pisteitä.

Luukku 12 - Muumi

Tänään muumitee on Kyllä Minä Tiedän, musta tee sitruuna-aromilla. Olen utelias, sillä sitrushedelmät ovat klassinen ja usein toimiva teen mauste. Onnistuukohan Nordqvist omassa tulkinnassaan?

Tuoksu ei vielä vastaa kysymykseen, tee ei nimittäin tuoksu juuri miltään, vähän ehkä geneeriseltä mustalta teeltä. Maussa tee tuntuu tanniinina, mutta ei ole mitenkään erityisen hyvä tai kiinnostava. Lisäksi maistan saman hedelmäaromin kuin melkein kaikissa muissakin kalenterin teissä. Alan epäillä, että teet ovat valmistuksen tai säilytyksen aikana imeneet itseensä ympäristöstä aromeita, koska ne maistuvat niin samanlaisilta.

Aiemmista teistä tämänpäiväisen erottaa aavistuksen hapan, vähän käynyt maku. Mieleen tulee enemmän viinietikka kuin sitruuna. Keskinkertainen tee ei varsinaisesti parane tästä aromilisäyksestä.

Arvosana: 2 / 5 Ei onnistu. Jos haluat sitrusteetä, älä osta tätä vaan joku hyvä earl grey.

10. joulukuuta - Maija

Keitin molemmat teet yhtä aikaa, koska näiden juominen alkaa tuntua velvollisuudelta, jonka toivoo vain menevän nopeasti ohi. 

Luukku 10 - Muumi

Eilisen keksiteen jälkeen palataan takaisin hedelmiin, tarkemmin sanottuna mansikkaan, kun hattivatista kuoriutuu esiin Mulle myös, rooibos mansikkapirtelön aromilla. Se tuoksuu vielä enemmän kylpyvaahdolta kuin edellinen kylpyvaahdon tuoksuinen mansikkatee. Maku tuo kuitenkin enemmän mieleen vartalovoiteen, liekö pirtelöaromin rasvaisuutta. Joka tapauksessa en näe mitään syytä tehdä tältä maistuvaa elintarviketta. Harmittaa, että join koko kupillisen.

Arvosana: 1 / 5 Jos haluan juoda kylpyvaahtoa, juon oikeaa kylpyvaahtoa enkä tällaista halpaa jäljitelmää.

Luukku 10 - Clipper

Muumikalenteri palasi tuttuun mansikkaesanssiin, Clipper taas lakritsiseen ei-teehen: Liquorice & Peppermint on 60% lakritsia ja 40% piparminttua. Se tuoksuu miellyttävästi raikkaalta ja makealta. Parempi sekoitussuhde olisi kuitenkin ollut suunnilleen 90% piparminttua, sillä juodessa lakritsin jälkimaku on niin vahva, että paatuneempikin yrttiteen juoja kakistelisi. Lakritsin maku pysyy ja pysyy eikä katoa vedellä, kurkkupastilleilla, Muumi-rooiboksella, voileivän syömällä tai itsestään ajan kanssa. Alan epäillä, että joudun elämään koko loppuelämäni imelä lakritsin maku kielelläni. En suosittele.

Arvosana: 0 / 5 Liikaa lakritsia

Luukku 9 - Muumi

Eilen valitin, että Muumi-kalenterin teet eivät maistu siltä, miltä lupaavat. Tänään tee, kerma- ja keksiaromeilla maustettu musta tee Seikkailun kaipuu kuitenkin maistuu ainesosiltaan, mikä on harmi. 

Keksit ovat herkullisia, koska niissä on rasvaa ja sokeria. Tee, johon itse en lisää kumpaakaan, ei voi siis mitenkään maistua keksiltä millään mielekkäällä tai herkullisella tavalla. Seikkailun kaipuu onnistuukin olemaan yhtä aikaa liian mutta ei tarpeeksi täyteläinen. Maku on öljyisen keinotekoinen, jotain voiaromin ja karamellisoituneen sokerin väliltä peittää itse teen täysin. 

En ihan ymmärrä, miksi tällainen tee on tehty ja kenen tästä ajatellaan pitävän. Ehkä teensä sokerin ja maidon kanssa juoville lisätty aromi saattaa tuoda vielä lisää pyöreyttä ja täyteläisyyttä teehen, mutta muille tämä ei kyllä toimi.

Arvosana: 1/5 Ei.

Ilmeeni, kun päivän tee

Muissa uutisissa: Clipperin tee on tänään oikeaa teetä! Ensimmäistä kertaa! Pidän kuitenkin joka toinen päivä -rytmini ja saatte lukea mielipiteeni siitä vasta lähempänä joulua.

8. joulukuuta - Maija

Luukku 8 - Muumi

Tämän päivän muumiteeyllätys on Huoleton sydän, inkiväärillä, sitruunalla ja sitruunaruoholla maustettu vihreä tee. Ainesosalistan perusteella ehdin jo hetken toivoa, että luvassa olisi jotain vähän erilaista, mutta olen tietysti väärässä. Huoleton sydän tuoksuu samalta hedelmältä kuin suunnilleen kaikki muutkin muumiteet tähän asti. Maussa on sentään jotain vähän muuta: keskinkertainen vihreä tee ja sitruunaruoho. Inkivääriä en havaitse lainkaan.

Olen nyt maistanut kolmanneksen kalenterin tarjonnasta ja olen vielä pettyneempi kuin kuvittelin. Olisivatpa nämä teet edes jotenkin kekseliäästi kamalia, mutta oikeasti ne ovat mietoja, mitäänsanomattomia ja keskenään samanlaisia. Itse teekin on korkeintaan keskinkertaista, mitä mausteet eivät pysty peittämään.

Arvosana: 2 / 5 Jos pidät sitruunaruohosta, saattaisit pitää tästäkin.

Luukku 8 - Clipper

Ajattelen keittää toisen kalenteriteen iltapäivän palaverin piristykseksi, mutta saankin teen nimeltä Snore & Peace. Se on yrttihauduke (ei vieläkään teetä!), joka sisältää muun muassa kamomillaa, laventelia ja sitruunamelissaa. Ei kuulosta kovin piristävältä. 

Clipperin kalenteri eroaa Muumi-kalenterista siinä, että valmistusaineet oikeasti maistuvat juomissa ja ne ovat keskenään erilaisia. Snore & Peacekin tuoksuu vahvasti sekä laventeli että kamomilla, juuri niin kuin pussi lupaa. 

En erityisesti pidä monista yrttiteistä, en kamomillastakaan, joten en olettanut pitäväni Snore & Peacesta. Yllätyksekseni se on kuitenkin ihan juotava. Laventeli ei ole pistävä vaan kevyen kukkainen. Mukana olevat fenkoli, sitruunamelissa ja minttu tuovat mukaan hitusen raikkautta ja makeutta. Kamomillan ominaismaku ei ole liian vahva. Tämä ei ole teetä, mutta niihin hetkiin, kun oikea tee ei käy, Snore & Peace vois olla ihan kelvollinen korvike.

Arvosana: 3 / 5 Jos pidät laventelista, saattaisit pitää tästäkin.

7. joulukuuta - Maija

Luukku 7 - Muumi

Tänään muumitee on “Ruusuiset Unet”, aineksinaan “musta tee, ranskalaisen vaniljan- ja neljän punaisten marjojen aromi”. Olen valittanut jo vaniljateestä ja neljän punaisten marjojen aromista, joten en ehkä ala nyt toistaa mielipiteitäni niistä. Valitan sen sijaan siitä, että päivän teen ainesosalistassa on sekä yhdyssana- että kongruenssivirhe ja nimessä ylimääräinen iso kirjain. Ja koska ruusu on melko yleinen teen mauste, on kummallista käyttää ruusua teen nimessä, jos sitä ei ole teessä mukana.

Itse tee maistuu vähän vaniljaesanssilta ja sitlä samalta hedelmäaromilta kuin muutkin Nordqvistin teet enkä keksi siitä mitään sanottavaa. Meh.

Arvosana: 2 / 5 Ei tämäkään hyvää ole.

Luukku 6 - Kukkis

Matcha Vanilja valkoinen ja vihreä tee

Ennakko-odotukset

Tämänkin päivän kysymys on “Miksi?” Miksi valkoiseen teehen pitää sekoittaa matchaa? Miksi molempien maku pitää peittää vaniljalla? Miksi teen tätä?

Tuoksu

Hieman wunderbaum mutta vähemmän kuin odotin. Koska en pidä mistään niin en pidä myöskään vaniljateestä.

Maku

Maistuu vihreältä teeltä jossa on vanilja-aromi. Hieman yllätyksetön sekä hyvässä että pahassa. Tee itsessään on yllättävän kitkerää.

2/5 Turhaa

6. joulukuuta - Maija

Luukku 6 - Muumi

Tänään kuorin pahvihattivatista esiin Jännä juttu -teepussin, uuniomena-aromilla maustettua mustaa teetä. Se ei millään lailla tuoksu uuniomenalta, lähinnä vain geneeriseltä hedelmältä. Tämä on joku Nordqvistin vakioaromi, tältä nimittäin tuoksuu ja maistuu aika moni yhtiön lukemattomista teelaaduista. Maussakin esanssi tuntuu, mutta ei liian voimakkaana. Ei tämä huonoa ole, jos
tykkää hedelmäteestä, varsinkin makeutettuna. 

Arvosana: 3 / 5 Ei oikeasti jännä, mutta voi tätä juoda.

Luukku 6 - Clipper

Clipper-kalenterissani lukee “advent calendar of organic tea”, mutta ainakaa ensimmäiseen kuuteen päivään se ei ole tarjonnut yhtään oikeaa teetä. Ehkä nimi tarkoittaakin sitä, että teetä saa odottaa jouluun asti ja maistella vasta aattona? Juon paljon mieluummin oikeaa teetä kuin muita haudukkeita, joten toistaiseksi olen aika tyytymätön tähän kalenteriin ja sen liikoja lupailevaan nimeen.

Joka tapauksessa tämänpäiväinen tee – tai siis yrttihauduke – on Calmer Cameleon. Pussissa on jännittävän kuuloinen kombo kamomillaa, hunajapensasata, kanelia ja sitruunaverbenaa. Valmis juoma tuoksuu ja maistuu toden totta lähinnä kamomillalta ja kanelilta ja vaikka yhdistelmä kuulostaa erikoiselta, se toimii yllättävän hyvin. Kamomilla on sellaisenaan vähän mitäänsanomatona, mutta kaneli tuo siihen mukavasti lisää lämpöä ja hunajapensas aavistuksen makeutta. 

Arvosana: 3 / 5 Ihan kohtalainen kofeiiniton lämmike.

Luukku 5 - Kukkis

Lakritsi-Fenkoli

Ennakko-odotukset

Musta tee, lakritsijuuri, fenkolinsiemen, anisöljy. Voi ei... Kuka tahansa minut tunteva voisi kertoa että inhokkini teessä on lakritsi, fenkoli, anis ja kaikki näiden iljettävän imelät sukulaiset. Lisäksi inhoan näitä (melkein) kaikessa muussakin. Poikkeuksena lakritsa joka saa sisältää lakritsaa. En tahdo oikeastaan edes avata pakettia.

Tuoksu

Teepussin tuoksu on niin tuhti että tavallaan respektiä siitä. Pussi ei tuoksu hajustetulta teeltä vaan tiukalta asenteelta. Tämä tee ei pyytele anteeksi vaan katsoo suoraan silmiin ja sanoo “Lakritsaa jumalauta.” Hautuva tee tuo hieman yllättäen mieleen lämpimiä muistoja chasiu-possusta siltä ajalta kun vielä söin lihaa. Nyt voin lähtökohtaisen inhon lisäksi myös pettyä makuun koska en usko että se maistuu herkulliselta, hitaasti haudutetulta lihalta. Toisella nuuhkaisulla haistan myös teen.

Maku 

Yhyy. Suuhun jäävä imelä jälkimaku on pahin. Ensimmäinen maku on musta tee, mutta se väistyy nopeasti aromaattisempien aineiden edestä. Miksi joku tekisi jotain tällaista?

1/5 Ei

5. joulukuuta - Maija

 Luukku 5 - Muumi

Miltä aloe maistuu? Päivän Muumitee on Onnenhetki, valkoinen tee greippi- ja aloearomilla, mutta en tiedä mitä odottaa, koska en ole tietääkseni koskaan syönyt (vai juonut?) aloeta. Päädyn googlettamaan “what does aloe taste like” eikä tulos vaikuta lupaavalta. Jopa aloeta mainostavat kertovat maun olevan kitkerä ja vetinen, esimerkiksi neljäs hakukoneen tarjoama sivu on otsikoitu “How To Get Rid Of Disgusting Aloe Taste And Finally Enjoy Aloe”. 

En usko, että valkoisen teen herkkä maku paranee, kun siihen lisätään makua, jota kuvaillaan sanoilla “watery, bitter acid reflux with a slight sweet tinge”. Greippi on kuitenkin yksi harvoja hyväksymiäni teen mausteita, joten parempi kokeilla.

Haudutan teetä n. 80 asteessa kolme minuuttia. Se on kellanvihreää ja tuoksuu vähän ruusuilta tai muilta imeliltä kukilta. Mieleen tulee naamarasva, joka lupaa silottaa jo pidemmälle ehtineet ikääntymisen merkit. Haudutusaika oli ehkä aavistuksen pitkä tai tee ei ole kovin hyvälaatuista, sillä se maistuu ikävän kitkerältä. Tai ehkä se on se aloe? Lisäksi tuntuu pistävä, makea kukkainen aromi, jota ei ainakaan omalla mielikuvituksellani voi ajatella greipiksi. Paremman puuttessa saattaisin juoda, ehkä vähän lyhemmällä haudutusajalla.

Arvosana: 2/5 Watery, bitter with a slight sweet tinge

Luukku 4 - Kukkis

Tähän asti olen tavannut haistaa teetä ennen kuin katson listasta minkä sorttista on vuorossa, koska onhan se paljon hauskempaa niin, mutta taidan tehdä pienen muutoksen prosessiin koska tänään vuorossa on 

Rooibos Appelsiini-chili

(ja nenääni sattuu)

Ennakko-odotukset

Rooibos, appelsiinin kuori, chili. Eilisen hyvin epäappelsiinisen appelsiiniteen jälkeen kuulostaa hyvältä idealta käyttää appelsiinin sijaan makuaineena appelsiinin kuorta. Myös chili kuulostaa ihan mielenkiintoiselta lisäykseltä juomaan. Rooiboksesta itsestään en ole niinkään varma, koska oma kokemukseni rooiboksesta on se että jos ei jostain syystä halua tai voi juoda kofeiinia niin voi ottaa rooibosta jolla veden voi värjätä teen väriseksi ennen juomista.

Tuoksu

Mieleenjäävä. Rehellisesti sanoen vaikka chili jättää limakalvoille pidempiaikaisen elämyksen niin tässä tuoksuu geneerisen hedelmän sijaan appelsiini. Koska päätin säntillisyyden nimissä oikeasti katsoa miten rooibos haudutetaan (100 astetta, 5-7 minuuttia) on haudukkeen sekaan hiipinyt tuntematon maanläheinen tuoksu. Ehkä koen ensimmäistä kertaa elämässäni rooiboksen niin kuin se kuuluisi nauttia.

Maku

Appelsiinin maistaa miedosti. En ole varma mitä chili tuo tälle juomalle, ellei sen lisääminen ollut vain hauska jekku teenhaistelijoille. Rooibos maistuu… jotenkin oudosti kuivatulle viikunalle ilman makeutta. En ole varma miten muuten kuvailla melko kuivakkaa makuelämystä. Juomasta puuttuu teelle ominainen kitkeryys. Ei varsinaisesti epämiellyttävää. 

3/5 Ihan ok jos pitää tällaisesta.

4. joulukuuta - Maija

Luukku 4 - Muumi

Yleensä en suuresti arvosta markkinointia, jossa kosmetiikkaa, ruokaa tai jotain muuta kehutaan luonnonmukaiseksi. Koko ajatus jostain luonnollisen ja keinotekoisen välisestä vastakkainasettelusta, jossa luonnollinen on jotenkin parempaa on, no, keinotekoinen. 

On moraalitonta pelotella kuluttajia teollisuusprosesseilla, jotta saisi edistettyä omaa myyntiään. Ei ole olemassa kemikaalitonta kosmetiikkaa eikä molekyyliä voi arvottaa sen perusteella, onko sen syntetisoinut suopursu vai laborantti. 

Poikkeuksen tähän periaatteeseeni tekee tee. Yritän vältellä erilaisilla luontaisenkaltaisilla aromeilla maustettuja teitä, koska ne eivät kokemukseni mukaan ole yleensä kovin hyviä. Siksi tämänpäiväinen muumitee, suklaakakkuaromilla maustettu rooibos Saatpa nähdä, kuulostaa lähinnä pelottavalta. Onneksi tee ei ole tänään oikeaa teetä vaan rooibosta, joka kestää tavallista teetä paremmin maustamista täyteläisillä, kuten vaikkapa karamellin tai kerman aromeilla.

Ohje käskee hauduttaa kaksi minuuttia, mutta haudutan neljä, koska rooiboksen oikea haudutusaika on yleensä paljon pidempi kuin teen. Lopputuloksena on kaunis oranssinruskea juoma, joka maistuu miellyttävästi lähinnä rooibokselta. Siinä on kuitenkin mukana pistävä kaakaoaromin maku, joka leikkaa ikävästi rooiboksen pyöreyden läpi.

Arvosana: 2 / 5 Tarpeetonta kikkailua, olisi parempi ilman suklaa-aromia.

Luukku 4 - Clipper

Päivän Clipper-tee on nyt kuitenkin Detox, hibiskuksen, nokkosen, lakritsin, sitruuna- ja vadelma-aromien sekä aloe veran omituinen yhdistelmä. 

Melkein enemmän kuin epämääräisillä luonnollisuusväittämillä ratsastamista, inhoan detox- ja kehonpuhdistustuotteiden markkinointia. Ei itseään voi tai tarvitse puhdistaa juomilla tai lisäravinteilla. Elimistö osaa kyllä poistaa kuona-aineet itsestään ja silloin kun ei osaa, ei apua kannata hakea pussiteestä vaan terveydenhuollosta. Suhtaudun siis detox-teehen jo lähtökohtaisesti epäillen.

Valmistan teen hauduttamalla 4 minuuttia 100 asteessa. Lopputuloksena on viininpunainen juoma, joka tuoksuu vadelmapillimehulta ja joltain kitkerältä. Se maistuu ainesosiltaan, mikä on harmi, sillä ne eivät sovi lainkaan yhteen. Nokkosen ja lakritsin yhdistelmä tuo mieleen huonosti pestyn biojäteastian eivätkä hibiskuksen hapot ja lakritsin erikoinen makeus tue toisiaan, aivan päin vastoin.

Arvosana: 0 / 5 Paras tapa poistaa ylimääräiset kuona-aineet on kaataa tämä tee suoraan viemäriin.

Luukku 3 - Kukkis

Appelsiini-kuusenkerkkä vihreä joulutee

Ennakko-odotukset

Vihreä tee, appelsiini, kuusenkerkkä. Hedelmäteet eivät ole suosikkejani. Ne harvoin maistuvat siltä mitä etiketissä lukee ja imelän hajun lisäksi käteen jää yleensä hailean geneerinen hedelmän maku, ilman että hedelmän tarkemmasta luonteesta osaisi sanoa sen enempää.

Tuoksu

Ensimmäinen mieleen tuleva asia on lapsena saatu “mansikan” makuinen antibioottiliemi korvatulehdukseen. Yritän aktiivisesti kertoa itselleni että tuoksu on appelsiini, mutta se ei ole se mitä sieluni minulle kertoo. Tuoksu ei muutu sen kummemmaksi valmistettaessa. Edelleen kupissani lepää geneerinen hedelmätee.

Maku

Geneerinen hedelmätee. 

3/5 Ei offensiivisen hedelmäinen, vain geneerinen

Laitoin loput teestä pakkaseen kylmenemään ja teen viilettyä kaadoin lasiin n. Puolet teetä ja puolet Nokian Panimon Moscow Mule mocktailia. Koristeeksi laitoin pari viipaletta klementiiniä muistuttamaan teen sitruksisesta alkuperästä. Kuusenkerkkiä en omista joten niitä en voi juhlistaa ja jääpalatkin olivat loppu. Sillä mennään mitä on.

4/5 Geneerisestä hedelmäteestä tulee ihan ok jäätee-drinksu

3. joulukuuta - Maija

Luukku 3 - Muumi

Kolmas päivä, kolmas mansikka-aromein maustettu tee: tänään Olet ihana, mustaa teetä maustettuna metsämansikan aromilla. Tuoksussa on kieltämättä metsämansikkaesanssia, tulee mieleen 1. päivän Muumimamma-tee. Haudutan tällä kertaa pidempään, 3 minuuttia, mutta tee on silti tarpeettoman laimeaa. Se maistuu vähän keskinkertaiselta teeltä, vähän keinotekoiselta hedelmäaromilta.

Tällaista tee on huoltoasemilla, taloyhtiön talkoissa ja yhdistyksen kevätkokouksessa. Pahvimukiin pumpataan haaleaa vettä huonosti pestystä kahvitermoksesta, dippaillaan siinä 4 punaista hedelmää -pussia ja juodaan vain siksi, että kaikilla kuuluu olla kahvitauolla joku juoma kädessään.

Arvosana: 1 / 5 Et ole ihana. 

2. joulukuuta - Maija

Clipper, ensivaikutelma

Itse kalenteri on oikeastaan tavanomainen teepussilaatikko, jossa on vain kaksi koristesiivekettä. Boksin toiseen reunaan painetaan reikä, josta voi poimia esiin numeroituja teepusseja päiväjärjestyksessä. Kalenteri vie vain vähän tilaa eikä pakkausmateriaaleja ole kulunut juuri enempää kuin tavalliseen teepussipakkaukseen menisi. Käytännöllisyys tekee kalenterista kuitenkin vähän tylsän. 

Kuvitus on sentään jouluistan leikkisä: lauma tonttuja tekee erilaisia tonttuasioita, kuten kylpee teessä ja hivelee lahjapaketteja. Lunta sataa tämänkin paketin kyljessä, mutta erotuksena muumikalenteriin en näe yhtään uhanalaista eläintä väärässä biotoopissa. 

Luukku 2 - Clipper

Clipper-kalenterin toinen tee on Wild Berry, suomeksi hieman kankea “maustettu luomuyritthauduke sisältää mustikkaa”. Se ei toden totta ole tee laisinkaan, vaan lähinnä hibiskusta sisältävä hauduke. 

Teehibiskuksen kukkien verholehdistä tehtyä juomaa nautitaan ympäri maailman sekä kuumana että kylmänä. Sen hapan, marjaisa maku ja punainen väri muistuttavat paljon enemmän mehua kuin teetä, varsinkin makeutettuna, joten sitä löytää usein hedelmäisistä yrttihaudukkeista..

Ohjeen mukaan kaikki kalenterin teet valmistetaan hauduttamalla 100 asteessa 3-5 minuuttia. Valitsemani 4 minuuttia riitti ainakin Wild Berrylle oikein hyvin. 

Väri on hyvin tumma punainen, juoma näyttää enemmän glögiltä kuin teeltä. Tuoksu on melkein kuin mustikkakeitossa: selvästi hibiskushauduke, jossa on jotain marjaisaa mukana. Myös maku on perinteinen hibiskusteen maku, kirpeä ja hedelmäinen. Mustikka ei maistu niin paljon kuin tuoksuu, mutta tuo vähän lisäaromia.

Sokeri pyöristäisi juomaa, ilman sitä maku on vähän ohut. Happo tuntuu hampaissa pitkään juomisen jälkeenkin. En ole suuri hibiskusteen ystävä, mutta lajityyppinsä edustajaksi tämä oli oikein mukava ja tasapainoinen.

Arvosana: 3 / 5 Makeutettujen hedelmähaudukkeiden ystäville. Antaisin 4 tähteä, jos haluaisin juoda hibiskusteetä.

Luukku 2 - Muumi

Päivän muumitee on Erityistapaus, vihreä tee vaniljan, sitruunan ja mansikan aromeilla. Olen heti kiukkuinen, sillä en pidä teen pilaamisesta vaniljalla. Lisäksi vähän pelottaa, miten sitruuna ja vanilja toimivat yhteen. Kumpikin tuo helposti teehen ikävän pistävän sivumaun eivätkä ne muutenkaan ole mikään klassinen makupari. Ei vaikuta siis hyvältä idealta laittaa niitä saman teen mausteeksi.

Haudutusohjeena on 2 minuttia 85 asteessa, mutta eilisen laimeasta teestä oppineena haudutan 3 minuuttia. Lopputulos on kellanruskea, enemmän oolongin kuin vihreän teen värinen, ja tuoksuu miedosti vaniljalta ja joltain marja-aromilta. Sitrusta ei tunnu tuoksussa lainkaan. 

Erityistapauksen hyvä puoli on se, ettei se maistu lainkaan vaniljalta. Huonona puolena se ei ikävä kyllä maistu miltään muultakaan: ei sitruunalta, ei mansikalta eikä itse asiassa juuri teeltäkään. Joku epämääräisen hedelmäinen, vähän saippuainen jälkimaku juomassa on, kuin olisi vahingossa hörpännyt vaahtokylvystä. En suosittele.

Arvosana: 2 / 5  Paras juomani vaniljatee, ei maistu yhtään vaniljalta.

Luukku 2 - Kukkis

Luomu Inkivääri Nokkonen

Ennakko-odotukset

Vihreää teetä, nokkosta, sitruunamelissaa ja inkivääriä. Kuulostaa edellisen päivän tapaan mukavalta, luonnolliselta ja hyvältä. Mukana on pieni pelko siitä että tämä saattaa maistua myös pelkästään ruoholta.

Tuoksu

Teepussi tuoksuu vahvasti hedelmäiseltä, mikä ei ole yhtään se mitä odotin. 80 asteisessa vedessä kolmen minuutin ajan haudutettu tee on edelleen hedelmäisen hajuinen vaikkei yhtä vahvasti.

Maku

Tee maistuu lähinnä sitruunamelissalta. Mukana on vihreän teen pieni kitkeryys mutta inkivääristä ei ole mitään tietoa. En luultavasti osaisi sanoa maistuuko tämä nokkoselta vaikka koko pussi olisi täynnä nokkosta joten siihen en ota kantaa. Pettymys inkiväärin ystävälle joka tapauksessa. Juomisen jälkeen suuhun jää imelänkukkainen sitruunamelissan maku. Ottaisin ehkä mieluummin ruohon maun.

2/5 Luulen että en pidä sitruunamelissasta

Luukku 1 - Kukkis

Teejoulukalenterin paluu! Olisiko tämä kirottu vuosi saanut arvoistaan loppua ilman teekalenteria? Ehkä, mutta miksi ottaa riskiä.

Kun tänä vuonna heräsin teekalenterirealiteetteihin aivan liian myöhäisessä vaiheessa niin lähikaupasta sai enää Forsmanin teekalenteria, mikä on ongelmallista teearvostelujen kannalta sillä Forsmanin teet ovat pääsääntöisesti hyviä, eikä kenelläkään kiinnosta lukea kymmeniä positiivisia arvosteluja putkeen. Toivotaan siis pahinta.

Kalenteri itsessään viehättää omaa silmää. Pahvinen laatikko pitää sisällään päivittäisen pahvirasian ja jos haluaa totaalisen yllätyksen niin rasioissa ei edes lue mitä niissä on. Sisällöt täytyy luntata koko laatikon takakannesta. Kun laatikon avaa niin sisältä tärähtää vahva suitsukehyllyn tuoksu, joka ei ole varsinaisesti epämiellyttävä, mutta saa pintaan ajatuksen siitä että jossain kalenterin sisällä odottaa joku hedelmäesanssi. Ei kuitenkaan ensimmäisenä päivänä.

Luomu Earl Grey Katajanmarja

Ennakko-odotukset

Mustaa teetä, katajanmarjaa, bergamottia ja rosmariinia. On jotenkin vaikea olla nuiva tätä kohtaan koska lista kuulostaa oikeastaan aika hyvältä. Oletan että tämä tee herättää sisäisen mäntyni.

Tuoksu

Tuoksu on havuisa ja myös musta tee tuoksuu läpi. Haudutin teetä kolme minuuttia 100 asteisessa vedessä ja valmis tee tuoksuu vahvasti havumetsältä.

Maku

Tee maistuu yhtä metsäiseltä kuin tuoksuukin. Sekä rosmariinin että katajan maistaa, ja myös miellyttävä earl greyn maku puskee läpi. 

Arvio: 5/5 Ostaisin kotiin tai joisin metsässä

1. joulukuuta - Maija

Jossain hetkellisessä mielenhäiriössä ostin en pelkästään yhtä vaan kaksi teejoulukalenteria. Koska en halua kärsiä yksin, houkuttelin Kukkiksen hankkimaan myös teekalenterin ja aiomme taas läpi joulunodotuksen päivien juoda ja arvostella tarpeettoman moneen pahvikerrokseen käärittyjä pussiteitä. Tekstit tulevat olemaan kiireessä editoimatta jätettyä tajunnanvirtaa, kuvat tärähtäneitä kännykkäotoksia. Tervetuloa mukaan!

Toinen kalentereistani on Nordqvistin Moomin Lovely Winter Tea Calendar, joka lupaa tarjota 24 erilaista muumiteemaista makua. Nordqvist valmistaa muun muassa perinteisiä hedelmäteitä, kuten Keisarin morsianta ja Tiikerin päiväunta, mutta on viime vuosina alkanut tuottaa myös kaikenlaisia muka-vitsikkäitä lakritsi-kuusenkerkkä-pakkausteippi-makuja. En tietenkään katsonut, mitä Muumi-kalenterissa on sisällä, joten pelottaa hieman.

Toisen kalenterini taas on tehnyt Clipper, brittiläinen reilun kaupan luomuteevalmistaja. Clipperin teiden taso vaihtelee, mutta ainakin vihreät teet ovat varsinkin markettivalikoimien tuotteiksi aivan juotavia. Clipperin kalenterissa on 24 teepussia, mutta vain 12 eri makua, joten joka päivälle siitä ei riitä uutta arvosteltavaa. Jätän sen siis tänään väliin ja kirjoitan ehkä huomenna aiheesta enemmän.

Muumi-kalenteri, ensivaikutelma

Muumi-kalenteri on oikein perinteisen joulukalenterin muotoinen värikäs pahvilaatikko, jossa on joka päivälle erillinen avattava luukku. Kuva on ensi vilkaisulla hauska Muumi-kuvaelma: Muumipeikko ja Niiskuneiti, kukkasia, eläimiä ja lumisateista havumetsää. 

Tarkemmin katsominen hämmentää vähän. Jostain syystä kansikuvan talvisessa metsässä vilisee trooppisia kukkia ja eksoottisia eläimiä. Oikeassa laidassa tiikeri katsoo lunta samalla ilmeellä kuin renkaanvaihdon kanssa vitkutellut stadilaisautoilija, joka herää joku kylmä syysaamu huomaamaan, että Etelä-Suomessa voi vielä olla pakkasia. Apinakin näyttää aika pakokauhuiselta ja varmaan ihan syystä, sillä sen selviytyminen joulukuisessa Fennoskandiassa vaikuttaa epätodennäköiseltä. Sinivalko-oranssi värimaailma on kuitenkin ihan kiva.

Luukku 1 - Muumimamman voimajuoma

Kaivan Muumikalenterin ensimmäisestä luukusta esiin kiiltopahvisen hattivattiorigamin, jonka sisällä on pyramidipussi mustaa teetä. Päällyspahvin mukaan kyseessä on Muumimamman voimajuoma eli Moominmamma’s Magic Potion, mansikalla ja raparperilla maustettu musta tee. 

Muumimamma on puutarhaa innoissaan hoitava kotoilija, joten mansikka ja rapaperi tuntuvat temaattisesti sopivilta ja ovat muutenkin toimiva, klassinen makupari. Ohjeen mukaan 2 minuuttia 95 asteessa haudutettu tee tuoksuu lupaavasti teeltä ja hedelmiltä, jälkimmäiseltä miellyttävän miedosti. 

Väri on tummahkon punaruskea, maku silti 2 minuutin jälkeen vähän laihanpuoleinen. Tee itsessään on tanniinista, mutta ei liiaksi, toimisi varmasti myös sokerin tai maitotilkan kanssa. Hedelmäaromi ei varsinaisesti paranna teen makua, mutta ei ole pistävä, luonnoton tai liian peittävä. Ei missään nimessä maaginen tai edes jännittävä, vaan ihan juotava perustee.

Arvosana: 3 / 5. En voimaantunut, mutta en kärsinytkään.