Luukku 24 (ja 23) - Maija

Candy Cane

Viimeinen luukku pääsi reissatessa vähän rispaantumaan.

Eilen ei kalenterista löytynytkään arvostelematonta teetä ja tämä tieto jäi vielä päivittämättä kalenteriin, kun koko päivä kului autoillessa Suomen halki säässä, josta MTV uutisoi "Älä lähde joulumatkalle autolla lauantaina, luvassa karmeaa keliä".

Tänään punaisessa kalenterissa odottikin sitten ekstrajännittävä tuplakokoinen luukku. Ounastelin, että sieltä löytyisi kaksi pussia teetä, tai jotain muuta hauskaa, mutta olisi tietysti pitänyt jo tässä vaiheessa ymmärtää, että joka luukku on pettymys. Isosta pahvilaatikosta löytyi ihan samanlainen yksittäinen teepussi kuin aiemminkin eli luukku oli vain näön vuoksi muita isompi.

Päivän tee Candy Cane jatkoi samalla minttuisalla linjalla kuin moni muukin tähänastinen juoma. "Organic Peppermint Herbal Tea and Green Tea with Orange, Cinnamon, Roasted chicory and Vanilla" tuoksuu mentolilta niin vahvasti, että pakkasen tukkima nenä aukeaa. Maussakin tuntuu taas sekä oikea minttu että tymäkkä piparminttuaromi, vähän kuin sulaa purkkaa joisi.

Teetä ei pysty havaitsemaan, mutta sitä onkin pussista vain neljännes. Mikään muukaan luvattu mauste ei oikein löydy, lukuunottamatta vaniljaa. Se ei maistu niin hirveältä kuin vanilja teessä usein, mutta tuo kuitenkin juomaan erikoisen imelänrasvaisen aromin.

Candy Cane on yrttiteeksi yllättävän tasapainoinen, mutta periaatteesta vaniljan selkeä läsnäolo tiputtaa arvosanan kuitenkin kahteen tähteen.

Käyttösuositus:

Tästä saat purkan maun ilman pureskelun vaivaa ja xylitolin terveysvaikutuksia.

Arvosana:

2/5. Imelä.

Lopputuomio

Molempien maisteltujen joulukalentereitten teet olivat joko tylsiä tai reilusti pahanmakuisia. Mauissa oli liikaa toistoa: suurin osa juomista oli joko keinotekoisen minttuisia tai laimean neilikkaisia. Blogistakin meinasi loppua sanottava. 

Itse teet olivat mitäänsanomatonta, sekä mustat että vihreät. Oolongista en osaa sanoa, koska ainoassa oolong-teessä ei tee maistunut lainkaan.

Pakkaukset olivat ihan tyylikkäitä ja jouluisia, mutta moninkertaisista muoveista ja pahveista tuli vähän paha mieli. Missään ei sanottu, voiko itse teepussit kompostoida, mutta ne tuntuivat niin muovisilta, että heitin nekin sekajätteeseen. Missään nimessä teejoulukalenterit eivät olleet niihin käytettyjen luonnonvarojen arvoisia. 

Joka päivä harmitti, mutta toivottavasti edes lukijat viihtyivät vähän tämän seikkailun parissa. Itseni ja miksei Kukkiksenkin puolesta toivotan kaikille mukana seuranneille hauskaa joulua ja hyviä teekupposia ensi vuodelle!

Luukku 22 - Maija

Coconut Chai

Päivän sininen tee on Coconut Chai, "Organic Black Tea with Ginger, Cinnamon, Cardamom, Nutmeg, Cloves and Coconut". Se maistuu samalta laimealta chailta kuin monet muut teet tähän asti. Lisänä on sama keinotekoinen kookosaromi kuin monissa muissa teissä tähän asti. Masentaa.

Käyttösuositus:

Ihan hyvä rangaistus kookosteestä pitäville.

Arvosana:

2/5. Meh.

Luukku 21 - Maija

Holiday Blend

Päivän punainen tee on Holiday Blend, "Organic Black Tea with Cinnamon, Ginger, Cardamom, Cloves, Nutmeg, Pepper and Orange". Kuvauksen ja nimen perusteella kyseessä on siis niin jouluinen joulutee kuin vain voi olla.

Ei kuulosta ollenkaan pahalta: mustaa teetä, chai-mausteita, vähän sitrusta tuomassa vielä lisäjouluisuutta, mutta oikeasti tee on tietysti aika kamalaa. Itse musta tee maistuu halvalta pussiteeltä ja mausteisuus on liian mietoa. Jossain taustalla piilottelee kyllä appelsiini, mutta paljon selvemmin teessä tuntuu jokin outo tunkkainen sivumaku. Kukkis tunnisti vähän pilaantuneen lihan, minulle aromi tuo mieleen märät saunan lauteet. Ei jatkoon siis tämäkään.

Käyttösuositus:

Kostean saunan tai vanhentuneen jauhelihan ystäville?

Arvosana: 

2/5. Tunkkainen.

Luukku 20 - Maija

Silent Night

Päivän punainen tee on Silent night, "Organic Green Tea with Cinnamon, Ginger, Peppermint and Rose petals". Teen kuvaus ja tuoksu aiheuttivat sellaisen déjà vu:n, että oli pakko tarkista, olenko jo arvostellut sen. En näemmä ole, mutta teet ovat keskenään niin samanlaisia, että sekoittuminen on ihan väistämätöntä.

Olisivatpa nämä teet edes jotenkin uniikilla tavalla ikäviä ja mitäänsanomattomia! Tässä alkavat blogaajalta loppua pahasti adjektiivit kesken, kun kalenteri toistaa itseään niin paljon. Ei nimittäin ole kovin montaa erilaista tapaa sanoa, että tee ei maistu miltään paitsi vähän hammastahnalta.

Tälläkin kertaa: Ruusu ei maistu, mikä ei yllätä. Kaneli ei maistu, mikä ei yllätä. Tuoksu on piparminttuinen, maussa tuntuu mieto tee ja minttuaromi. Yhdistelmä on klassinen, tosin parempaa tämä olisi jos pohjana käytetty vihreä tee olisi laadukkaampaa ja minttu vähemmän keinotekoisen makuista. Joka tapauksessa yhdistelmä nousee nyt kolmeen tähteen, sillä se on ihan siedettävä minttutee, jota voisi paremman puutteessa juoda ehkä uudelleenkin.

Käyttösuositus:

Jos kaipaa minttuteetä, jossa maistuu minttu enemmän kuin tee.

Arvosana:

3/5. Piparminttuinen.

Luukku 19 - Maija

Moroccan Spice

Päivän sininen tee on Moroccan Spice, "Organic Herbal Tea with Cinnamon, Chicory, Licorice, Peppermint, Ginger and Orange". "Teestä" on kanelia suunnilleen 40%. Sikuria, tuota pula-ajan kahvinkorviketta on reilu neljännes, lakritsia, minttua ja inkivääriä kutakin suunnilleen 10%. Loppu on luontaisia aromeja ja vähän appelsiinin kuorta.

Luontaiset aromit lienevät taas jotakin minttu-uutteita, sillä juoman tuoksussa haistan taas vain luonnottoman ylipirteän mintun, sen jota on tähän mennessä kuvailtu jo hammastahnan ja uimahallin mauksi.

Maussa on vähän kanelia ja lakritsin makeutta. Lisäksi siinä tuntuu joku täyteläinen maku, liekö sitten se sikuri. Minttu maistuu taas vähän epäuskottavan keinotekoisena kaiken päällä. Sitrusta ei erotu millään hakemisella. Lopputulos on vähän hahmoton eikä kanelin lämmön ja mintun raikkauden yhdistelmä oikein toimi. Ei pahaa, mutta vähän meh.

Käyttösuositus:

Jos piparmintun ja kanelin yhdistäminen kiehtoo.

Arvosana: 

2/5. Meh.

Luukku 18 (ja tavallaan 17) - Maija

Sleigh Ride

Eilen unohtui päivittää, että 17. päivän molemmat teet oli jo arvosteltu. Tänään ja laskujeni mukaan aina aattoon asti onkin sitten joka päivälle tarjolla uusi maku.

18. päivän tee on punaisen kalenterin Sleigh Ride, "Organic Green Tea with Cinnamon, Ginger, Cardamom, Cloves, Nutmeg and pepper" (sic). Liekö Tukholma-syndroomaa, mutta Sleigh Ride ei oikeastaan ole kovin pahaa. Yllättäen tee maistuu teeltä, joskin hyvin miedolta. Neilikka tuoksuu ja maistuu vahvasti ja peittää vähän muita mausteita alleen, mutta vaikutelma ei ole vastemielinen. Tee on vähän yksinkertainen eikä missään nimessä erinomainen, mutta oikein juotava.

Käyttösuositus:

Neilikan ystäville.

Arvosana:

3/5. Mausteinen.

Luukku 16 - Maija

Energise Me For Holiday

Aina silloin tällöin haluan vältellä kofeiinia, minkä takia olen päätynyt maistelemaan monenlaisia yrttiteitä ja muita haudukkeita. Aika monet ovat pettymyksiä, joko liian laimeita tai liian oudon makuisia. Juuri mistään ei ole tullut vakiojuomaani, eikä kyllä tule tämänpäiväisestä kalenteriteestäkään.

Tämän päivän sininen tee, Energise Me For Holiday, yhdistää samaan kuppiin monta kofeiinittoman haudukkeen klassikkoainesta. Kuvaus on "Organic Rosehip Herbal Tea with Hibiscus, Apple, Licorice, Cinnamon and Rose Petals", minkä lisäksi tee sisältää myös piparminttua. Vain kamomilla ja rooibos puuttuvat.

Kuten ainesosista arvaisikin, tuoksussa on hahmottomasti vähän kaikenlaista. Minttu tuntuu päällimmäisenä, mutta sen lisäksi mukana on muutakin yrttisyyttä.

Maku on toden totta kuin kaikki pussihaudukkeet olisi laitettu samaan kuppiin uuttumaan. Maistan piparmintun, lakritsin makeuden, hibiskuksen hapot ja omena-aromin. Kanelikin erottuu terävänä poltteena. Lopputulos on yhtä aikaa epämääräinen ja hyökkäävä.

Arvosanaa miettiessä vaapun yhden ja kahden tähden välillä. Koska tee ei ole suoranaisesti pahaa, vaan ainoastaan tyylitöntä, päädyn antamaan kaksi pistettä.

Käyttösuositus:
Jos pidät kanelisesta yrttiteestä, saatat pitää tästäkin.

Arvosana:
2/5. Sekava.

Luukku 15 - Maija

Häpeillen myönnän, että osa uudelleenkohdatuista teistä on  jäänyt juomatta. Pitänee tarjota jouluvieraille.

Tänään kalenterista aukesivat 3. päivän toistona Peppermint Melon (uimahallimainen) ja Chai Immune Boost (kasvisliemikuution makuinen), jotka jo arvosteltu blogissa. Huomenna on taas tarjolla ennennäkemätön yrttihauduke, siihen asti toivotamme iloista joulun odotusta!

Luukku 14 - Maija

English Tea Shop -katalogin ehkä hirveimmän kuuloinen joulutee 

Sinisestä kalenterista olisi avautunut tänään kokapensaan ja biojätteen makuinen Post Festival Cleanse Me, ellen olisi jo lahjoittanut teepussia Kukkikselle. Voi sääli. Punaisen kalenterin tee taas olisi ollut ei-minkään makuinen Spiced Pumpkin, mutta sen juomiseen en onnistunut psyykkaamaan itseäni.

Teen juomisen sijaan kävin tutustumassa kalenterin valmistajan English Tea Shopin kotisivuihin. Laskin firman katalogista (ehkä väärin, en tarkistanut) 63 erilaista jouluteemakua. Kuusikymmentäkolme. Ei ihme, että sekoituksissa on sekä liikaa toistoa että kaukaa haettuja, älyttömiä yhdistelmiä.

Kaikista hirveimmän kuuloiset teelaadut eivät ole edes päätyneet kalenteriin. Coffee Cream Tea sisältää kahvia ja suklaata. Kyllä, kahvia teessä. En tiedä, miten se on tuntunut hyvältä idealta. Erilaisia pelottavia hedelmäsekoituksia on vaikka kuinka, esimerkiksi Chocolate Cherry & Coconut tai Mango Honey & Soursop. Winter Fruit Detox Me:ssä on koko maustekaappi sarviapilasta sitruunaan ja rosmariinista kurkumaan. Luontaisia aromejakin sekoituksissa on vaikka millaisia, kauheilta kuulostavat esimerkiksi banaani, suklaa, englantilainen toffee ja selittämätön "jingle berry".

Jos olisin vilkaissut tätä teelistaa ennen kalenterin ostamista, olisi kyllä jäänyt kauppaan koko tekele. Lisäksi googlettamalla selvisi nyt, että asiallisen (tai ainakin asiallisemman) kuuloisia irtoteekalentereita olisi tarjonnut Suomessakin useampi liike. Päivän jouluinen opetus on siis, että heräteostos ei kannata ja pitäisi aina muistaa vähän selvitellä asioita ennen kuin tekee hankintoja.

Luukku 13 - Maija

"You'll feel truly spoilt"

Teekalenterin läpijuonti on edennyt jo puoleenväliin ja ensimmäisen kerran käy niin, että päivän molemmat teet on jo arvosteltu blogissa. Luukku 13 oli molemmissa kalentereissa sama kuin luukku 1 eikä arvosanoja ole uudelleenmaistelun jälkeenkään syytä muuttaa. Tämän päivän postaus ei siis arvostele teetä, vaan avaa hieman arvosteluprosessiani.

Teepakkauksen antamat valmistusohjeet ovat epämääräiset. Teetä kehotetaan hauduttamaan joko 2-3 tai 4-5 minuuttia ja aina lisäämään joko viipale sitruunaa, makeutusta tai molemmat. Itse en ole laittanut kumpaakaan. En erityisemmin pidä makeasta teestä eikä hyvä tee mielestäni parane sokerilla.

Ohje ei ota mitään kantaa haudutuslämpotilaan tai veden määrään. Olen siis tehnyt oman tapani mukaisesti vihreän teen noin 80-85-asteiseen veteen ja muut kiehuvaan. Olen mennyt näppituntumalla enkä käyttänyt lämpömittaria, koska pussiteen pitäisi olla vaivatonta. Normaalisti en käyttäisi pussiteen kanssa myöskään ajastinta, mutta nyt olen mitannut haudutusajan sekunnilleen. Osassa arvosteluista haudutusaika on mainittu, muissa on käytetty pakkauksen ohjeen maksimiaikaa.

Teepussit tuntuvat vähän pieniltä ja moni tee on ollut tosi laimeaa, mikä antaisi ymmärtää, että olen käyttänyt liian paljon vettä. Olen silti tehnyt teetä aina vajaan Teema-mukillisen, koska vajaa Teema-mukillinen on pienin tyydyttävä kerta-annos teetä. Jos teepussi ei siihen riitä, vika on teessä eikä hauduttajassa.

Toivottavasti tämä vastasi mahdollisten lukijoiden mahdollisiin kysymyksiin kalenteriteen valmistuksesta. Puolisoni esittämään kysymykseen "miks nää on kammottavia?" en ikävä kyllä osaa vastata.

Luukku 12 - Maija

White Tea Coconut & Passion Fruit

Tänään arvostellaan vaihteeksi sininen tee, White Tea Coconut & Passion Fruit. Kuvaus on "Organic White Tea with Lemongrass, Cocoa, Ginger, Coconut and Passion Fruit", mikä ei kuulosta teeltä vaan julkkisparfyymin aromilistalta. Tältä voisi tuoksua joku Sensual by Gigi Hadid tai Mariah Carey Butterfly Dream, teen sen sijaan ei kannattaisi.

Teepussin tuoksu on toden totta kuin alelaarikosmetiikassa. Se on vahva ja makean hedelmäinen, passiohedelmä erottuu selvästi. Valmiin juoman tuoksu on sen sijaan yllättäen aivan erilainen, hedelmä peittyy sinä täysin hurjaan kookoksen aromiin.

Maku on kuin thai-curryä joisi: vahva kookos, selkeä sitruunaruoho ja hitusen inkivääriä korostamassa. Olen suuri curryn ystävä, mutta en niin suuri, että haluaisin sitä teemukiini. Vaikutelma on jossain määrin epämiellyttävä.

Kaakao ja passiohedelmä eivät maistu. Teessä ei taaskaan tunnu yhtään kanelia, mutta poikkeuksellisesti sitä ei tässä sekoituksessa olekaan.

Suositus:

Kookoksen ja kaakkoisaasialaisen ruoan ystäville. Ehkä.

Arvosana:

2/5. Kookoksinen.

Luukku 11 - Kukkis

Irish Holiday

 

Vuorokausirytmi on vaarallisesti kääntymässä eteenpäin, joten korjaan asiaa juomalla iltapalaksi teetä ja menemällä sitten nukkumaan. Kuulostaa hyvältä

Ennakko-odotukset: 

Ainesosalista on taas aivan ok ainakin paperilla. En tiedä mitä tämä rooibos täällä tekee kun olen lähinnä tottunut kuvittelemaan sen kofeiinittomana korvikkeena teelle. Ehkä se sitten on maultaan jotenkin toivottava myös teen seassa. Luontaiset aromit ovat taas täysi arvoitus. Koitetaan arvata mitä se esittää.

Tee hautui viisi minuuttia sata-asteisessa vedessä.

Tuoksu:

Tee tuoksuu mausteilta ja teeltä. Mukana on jokin imelä osa jonka voin kuvitella olevan se luontainen aromi. Mieleen tulee aika vahvasti cream soda, pehmeän toffeinen ja vaniljainen. En ole varma onko tämä hyvä asia.

Maku: 

Maistuu teeltä. Maussa ei ole mitään mielenkiintoista, kuten ei ole tässä arvostelussakaan. Kielen päälle jää kummittelemaan jonku tunkkainen maun haamu. Meh.

Arvio:   2/5   Yksi ankeus.

Luukku 11 - Maija

Irish Holiday

Tänään maistelussa on punaisesta kalenterista paljastunut Irish Holiday, "Organic Black Tea with Ginger, Rooibos and Cinnamon". Tuoteselosteen mukaan tee sisältää myös "luonnollisia vanilja- ja Irish Cream -aromeja".

Rooiboksen ja teen sekoittaminen on yleensä huono ajatus. Tee laimenee liiaksi, mutta kuitenkin peittää rooiboksen pehmeän maun täysin. Lopputuloksena on mitäänsanomaton tai tasapainoton, outo sekoitus.

Vielä enemmän Irish Holidayssa epäilyttää "luonnollinen Irish Cream -aromi". En tiedä, mitä se sisältää, enkä oikeastaan haluaisi maistaa. En myöskään ole ihan varma, mitä Irish Cream on. Ensimmäinen mielikuvani on viskipohjainen kermalikööri, mikä selviää nopealla googletuksella oikeaksi käsitykseksi. Samalla opin Alkon informatiivisilta sivuilta, että Baileys, juomatyypin klassikko, sisältää leppoisat 200 grammaa sokeria litrassa. Ajatuskin ällöttää.

Tee ei onneksi maistu erityisen äklöltä. Siinä on selvästi erottuva keinotekoinen toffeekerma-aromi, mutta se on onneksi suhteellisen mieto. Jännittävästi myös rooibos maistuu sekoituksessa, vaikka sitä on aika vähän. Tuoksu on geneerisen hedelmäinen, muistuttaa taas Nordqvistin tarjoamaa.

Irish Holiday ei ole missään nimessä ole erityisen hyvää, mutta se pärjää huomattavasti pelkojani paremmin eikä ole ollenkaan kalenterin huonoin tee.

Käyttösuositus:

Sopinee kermaisten jälkiruokajuomien korvikkeeksi yhtä hyvin kuin kevytjuusto sopii kermaisten juustojen korvikkeeksi. (Mutta tässä ei ole 3100 kaloria litrassa toisin kuin jossain nimeltämainitsemattomissa kermalikööreissä.)

Arvosana:

2/5. Esanssinen.

Luukku 10 - Kukkis

Gingerbread Man

 

Tänään join oikeaa teetä. Ystäväni luona minulle tarjottiin vihreä tee, jossa oli selvästi haistettavissa kesän tuoksu. Ystäväni kysyi että huomaanko mitä siinä on seassa. Tottakai huomasin kun se sekä tuoksui että maistui mansikalta. Vihreää teetä ja mansikkaa. Molemmat helposti aistittavissa. En siis ole tulossa hulluksi. Kaikki ei maistu samalta. Vika on kalenterissa, ei minussa. Kalenterissa. Ei minussa.

Ennakko-odotukset: 

Klassisella linjalla mennään: piparkakkumausteet ja jostain syystä omenaa. Omena ei ole lainkaan vastenmielistä teessä, joten jos se on myös päivän luontainen aromi niin ehkä ollaan ihan hyvillä vesillä. Huomaan myös että mausteiden määrä on melko korkea verrattuna suureen osaan aiemmista teelaaduista. Lähes puolet ainesosista on jotain maustetta. Päivän aiemman teekokemuksen, ja pussin omenakanelisen tuoksun, rohkaisemana olen lievästi optimistinen.

Haudutuslämpötila oli sata astetta ja haudutusaika viisi minuuttia.

Tuoksu:

Myös haudutettu tee tuoksuu omenalta ja kanelilta, mikä on positiivinen yllätys. Tätä haistelee ihan mielellään ja mieleen tulee talvi ja omenapiirakka. Muut mausteet eivät juuri tuoksu läpi, mutta tyydyn kaneliin.

Maku: 

Maistuu... kardemummalta tai joltain muulta mausteelta lievästi. Ei kuitenkaan kanelilta tai omenalta. Myös teen maku on läsnä, kiitos pitkän haudutusajan. Maku on tuoksun jälkeen pettymys. Tee ei taaskaan ole varsinaisesti pahaa, mutta ei tästä oikein mitään kovin positiivistakaan voi sanoa. Kyllä tätä juoda voi paremman puutteessa. Epäilemättä parempaa jonkin makeutuksen kanssa

Arvio:   3/5    Kaksi, jos ei pidä omenakanelin tuoksusta.

Luukku 10 - Maija

Gingerbread Man

Päivän punainen tee on Gingerbread Man, "Organic Black Tea with Cinnamon, Ginger, Cardamom and Apple". Se toistaa siis samaa teemaa kuin suunnilleen koko kalenteri tähän asti: otetaan geneeristä teetä ja laitetaan siihen paljon kanelia ja vähän muita joulumausteita. Lopuksi lisätään joku kukka tai hedelmä, joka muka erottaa teen muista, mutta ei oikeasti maistu juomassa. Nimeksi annetaan joku jouluinen käsite, pipariukko tai rekiajelu. Jokainen tee on suunnilleen saman makuinen ja tylsä.

Olisi sittenkin pitänyt ostaa taas partiolaisten joulukalenteri. Tuotto menisi hyvään tarkoitukseen ja sitä uuttamalla saisi ihan yhtä hyvää teetä.

Päivän teestä voin raportoida, että sen tuoksu on lievästi hedelmäinen. Maku on mieto ja hieman mausteinen. Inkivääri maistuu vähän enemmän kuin muissa tähänastisissa, lisäksi tee on kevyen hapan, liekö omenan (tai omena-aromin) takia. Taaskaan tee ei ole suoranaisesti pahaa, mutta ei tätä ilokseen juo.

Käyttösuositus:

Kts. joku edellinen arvio.

Arvosana:

2/5. Tylsä.

Luukku 9 - Kukkis

Holiday blend

 

Larppi vei enimmän osan päivästä ja siellä ei tarvinnut juoda teetä, joten jätin tämän siihen että pääsin takaisin majapaikkaan. Nautin teen yhdessä talon emännän kanssa, joka ei tosin halunnut tätä erityisesti juoda.

Ennakko-odotukset: 

Tee näyttää paperilla hyvältä ja aion hauduttaa sitä täydet viisi minuuttia toiveena saada esiin jotain makua. Jos ei muuta niin sitten kitkeryyttä. Päivä on ollut muuten mukava niin katsotaan josko positiivinen mieliala vaikuttaisi makuun.

Tee hautui 100 asteessan. viisi minuuttia.

Tuoksu:

En tiedä miksi ensimmäinen assosiaationi on pilaantunut liha. Ei sellainen ihan mätä vaan sellainen minkä opiskelija vielä helposti söisi jääkaapista. Pöydän toisella puolella istuvalle kaverille tee toi ensin mieleen joulun, mutta nämähän ovat ensisijaisesti makukysymyksiä. Ennen haudutusta pussi haisi vielä selvästi kardemummalta, mutta ei enää.

Maku: 

Maistuu laimealta teeltä. Huoh. Maistuisi edes kiinnostavasti pahalta.

Arvio:   2/5    Ei lihanmakuinen.

Luukku 9 - Maija

Christmas Cake

Vanilja ei lähtökohtaisesti ole hyvä teen mauste. Sen lämmin ja täyteläinen maku sotii pahasti teen omaa luonnetta vastaan ja lopputuloksena yleensä sekä teen että mausteen aromi kärsii.

Muistelen kauhulla niitä paria kertaa, kun olen kyläpaikassa valinnut muka pussillisen Twiningsin earl greytä, mutta huomannut sittenkin keittäneeni samoihin väreihin paketoitua saman merkin vaniljateetä. Ja eihän sitä vieraissa kehtaa nirsoilla, joten on ollut pakko hörppiä hymyillen koko mukillinen Wunderbaumin ja liuotinjätteen makuista kitkerää nestettä.

Siksi tämän päivän sininen tee Christmas Cake ei herätä kovin myönteisiä ennakko-odotuksia. "Organic Tea with Orange, Apple, Peach, Cinnamon, Ginger and Vanilla" sisältää vain 57 prosenttia teetä, loppu pussi on täytetty hedelmillä, mausteilla ja aromeilla, muun muassa juuri pelkäämälläni vaniljalla.

Vanilja on toden totta voimakas sekä teen tuoksussa että maussa. Tuoksu on vaniljaisen toffeinen ja aavistuksen omenainen. Se ei ole epämiellyttävä, mutta ei myöskään teemäinen. Maku sitten onkin ikävä. Vanilja on öljyisen kemiallinen. Lisäksi maistuu geneerinen hedelmä ja outo happamuus, aivan kuin teehen olisi lisätty sitruunaa – tai pelkkää sitruunahappoa. Tee, vaikka sitä on cocktailissa aika vähän, on karvasta ja aivan liian tanniinista. Kokonaisuus on epätasapainoinen ja outo.

Käyttösuositus:

Ei tätäkään voi kellekään suositella.

Arvosana:

1/5. Kitkerä.

Luukku 8 - Kukkis

Silent Night

 

Arvion postaaminen meni nyt aika myöhään, sillä matkustelu syö yllättävän paljon aikaa kaikelta hauskalta, ja silloin ankeat velvollisuudet jäävät vielä pienemmälle huomiolle.

Ennakko-odotukset: 

Kenen idea on yhdistää piparminttu ja ruusun terälehdet? Minkä tahansa maustaminen piparmintulla muistuttaa haulikolla ampumisen hienovaraisuutta. Vivahteista ei jää paljoa jäljelle. Kyseessä on taas vihreä tee jossa on mausteita ja jokin luontainen aromi eli ennakko-odotukseni ovat yhtä geneeriset kuin teekin.

Tee hautui n. 80 asteessa vajaan neljä minuuttia.

Tuoksu:

Yllättäen teestä voi haistaa muutakin kuin piparmintun. Olen shokissa. Kaikkien näiden päivien jälkeen mausteet vihdoin pilkistävät juomasta. Eivät kovin vahvasti, mutta jotain siellä on. Ehkä vieno kaneli. Ruusuja en haista.

Maku: 

Minttuteetä.

Arvio:   2/5    - 1 piste ruusun terälehtien teennäisyydestä.

Luukku 8 - Maija

Oolong Lemon Raspberry

Tänään arvostelussa on sinisen kalenterin tee Oolong Lemon Raspberry, tarkemmin "Organic Oolong, Lemon, Raspberry and Calendula".

Pakkaus kehottaa hauduttamaan 2-3 minuuttia. Kolmen minuutin haudutuksen jälkeen tee on ihan liian laimeaa. Viiden ja puolen minuutin kohdalla annan periksi. Tee on edelleen suunnilleen hanaveden väristä eikä maistu oikein miltään.

Tuoksussa on vähän karambolaa tai juhannusruusun lehteä. (Oudot vertailukohdat, tiedän, mutta kyllä ne tuoksuvat samalta! Jos olet joskus tilanteessa, jossa on läsnä sekä juhannusruusu että karambola, kannattaa vertailla.) Maku on kuin äärimmäisen laiha sencha olisi maustettu vilauttamalla sille etäältä sitruunaa.

Ennen teen maistamista ajattelin kirjoittelevani syviä mietteitä oolong-teiden valtavasta kirjosta ja siitä, miten haluaisin tutustua niihin paremmin. Nyt en pysty. Tee saa kaikki monimutkaisemmat ajatukseni valumaan johonkin tavoittamattomaan syöveriin ja jäljelle jää vain tyhjyys ja pettymys.

Käyttösuositus:

Pelkän kuuman veden ystävälle. Tosin sitten ehkä voisi vain juoda sitä vettä? En tiedä. Pääni on ihan tyhjä.

Arvosana:

1/5. Tyhjä.

Luukku 6 & 7 - Kukkis

Sleigh Ride

 

Itsenäisyyspäivä meni aivan toisaalla juhlimassa, enkä lähtiessäni tajunnut ottaa päivän teetä mukaan. Illalla palatessani soin itselleni sen, etten enää myöhäisillasta alkanut hauduttelemaan mitään vaan menin suunnilleen ajoissa nukkumaan. Tänään siis kaksi teetä: eilinen Sleigh Ride ja sen jälkeen tämän päivän Breakfast Special. Voi veljet.

Ennakko-odotukset: 

Tässä on taas mausteiltaan ihan hyvän oloinen tee, mutta en suostu enää menemään optimismilankaan.

Tee hautui n. 80 asteisessa vedessä vähän päälle kolme minuuttia.

Tuoksu: 

Epäilyttävän hedelmäinen. Vaikuttaa siltä että jos paketissa lukee "luontaiset aromit" niin siihen on arvottu joku hedelmän maku. Tämä on tietysti typerää, koska nyt teessä on kuutta vahvaa maustetta ja ainoa mitä kupista voi aistia on epämääräinen hedelmä.

Maku: 

Maistan vihreän teen, mikä onkin ensimmäinen kerta tälle kalenterille. Nyt kun teetä maistoi voisin arvioida makean hajun uudelleen kukkaiseksi hedelmäisen sijaan. Kolmen minuutin haudutusaika ei vain tuo esiin mitään mausteita, mitä on vaikea ymmärtää koska esim. Clipperin chai maistuu kyllä aivan mausteiselta vaikka haudutusaika on suunnilleen sama. Ehkä määrät ovat näissä vain liian pieniä.

Jos makua kuitenkin arvioi kiinnittämättä mitään huomiota sisällysluetteloon voi todeta että tämä maistuu teeltä ja joltain kukkaismeiningiltä. Jasmiiniteen ystävänä en pistä pahakseni.

Arvio:   3/5   Juon mieluummin jasmiiniteetä, mutta tämä on myös ihan ok.

Breakfast Special

 

Ennakko-odotukset: 

Tämähän onkin nyt jännittävää. Hyvän teen mittari on se miltä se maistuu ilman mausteita ja lisäaromeja, joten on uskalias ratkaisu valmistajalta tarjota nyt maustamatonta teetä, kun useimmat aiempien päivien tuotteista on kuitenkin naamioitu huolellisesti maistumaan kaikelta paitsi teeltä. Toivon että kyseessä on vahva musta tee, joka maistuu aivan perusteeltä. Olisipa mukavaa vaihtelua. Jos nyt taas pitää jostain valittaa niin mielestäni assam on kaikin tavoin parempaa kuin ceylon, eli koitan olla optimismissanikin hillitty.

Tee hautui neljä minuuttia sata-asteisessa vedessä.

Tuoksu: 

Tee tuoksuu mustalle teelle. Tuoksu ei ole kovin vahva tai vivahteikas, mutta mieto hedelmäisyys ja pehmeys on läsnä.

Maku: 

Maussa ei ole varsinaisesti valittamista. Maistuu juurikin siltä perusteeltä. Ei kitkerää eikä epämääräisen makuista, mutta ei myöskään mitenkään huomionarvoista. Toimii varmasti neutraalina 'breakfast'-teenä ja tulee varmasti hyvin toimeen maidon ja sokerin kanssa.

Arvio:   3/5   Normitee.

Luukku 7 - Maija

Breakfast Special

Sininen "tee" on tänäänkin yrttihauduke: kanelin ja sikurin päälle rakennettu Moroccan Spice. Sen arvostelu seuraa taas tulevaisuudessa.

Päivän punainen tee, Breakfast Special, on maustamaton musta tee. Missään ei tietysti kerrota sen tarkemmin esimerkiksi alkuperämaata tai muuta teeharrastajaa kiinnostavaa, mutta tämän kalenterin kontekstissa se ainakin on erikoisuus: ei kookosta, neilikkaa tai luontaisia aromeja, vain pelkkää oikeaa teetä.

Pussissa on silmämääräisesti saman verran sisältöä kuin muissakin eli itse teetä on enemmän, koska puolta pussista eivät täytä kanelinpalaset sun muut.  Tämän huomaa maussakin: viiden minuutin haudutuksen jälkeen tee maistuu teeltä.

Breakfast Special on tavallinen englantilaistyyppinen maustamaton tee, tosin sellaiseksi – arvaatte kyllä – vähän mieto. Sen maku on ennen kaikkea tanniininen. Juuri muuta teestä ei erota, ei ainakaan lämpimiä ja täyteläisiä sävyjä, joita näin vahva tanniinisuus kaipaisi ehkä tasapainoksi. Jokin kevyt kukkaisuus teessä myös maistuu, mutta aika vaatimattomasti. 

Tällainen english breakfast -tyyppinen tee ei missään nimessä kuulu omiin suosikkeihini, mutta tyyppinsä edustajana se on ihan ok. Ei special, mutta acceptable.

Käyttösuositus:

Englantilaistyyppisen teen ystäville vähän miedommaksi vaihtoehdoksi.

Arvosana:

3/5. Kelvollinen.

Luukku 6 - Maija

Peppermint Melon

Punaisesta teekalenterista paljastui tänään vihreä tee Sleigh Ride, jonka tuomitsemisen jätän tulevaisuuteen.

Sinisen kalenterin tee on Peppermint Melon, joka on ehkä tuttu nimi blogin uskolliselle lukijalle. Tätä nimittäin juotiin punaisesta kalenterista jo 3.12., jolloin Kukkis antoi teelle arvosanaksi "melkein kolme".

Omaa arvostelua en silloin julkaissut, mutta muistiinpanoihini olen kirjoittanut "minttuinen, uimahalli". Teen tuoksu on toden totta raikas, mieleen tulee edelleen juuri uimahallin kloori-ilma tai jokin mentolinen flunssarohto.

Eniten teessä maistuu minttu, joka ei onneksi ole yhtä hurja kuin tuoksussa. Se peittää kuitenkin miedon teen makua liikaa. Kaneli ei maistu lainkaan, vaikka sitä on teessä kymmenen prosenttia. Syy lienee se, että mauste on pussissa suurina paloina, joista ei ehdi uuttua juurikaan makua lyhyessä haudutusajassa (vaikka haudutankin paljon pidempään kuin ohje kehottaa). Melonin aromikaan ei ole voimakas, vain aivan pieni vihjaus vesimelonista.

Peppermint Melon ei ole vastemielinen, mutta edelleen vähän turhan mieto ja yksiulotteinen. Melkein kolme, mutta ei ihan.

Käyttösuositus:

Puolisoni sanoin: "Jos tykkää nuolla uimahallin laattoja, niin miksipä ei."

Arvosana:

2/5. Mieto.

Luukku 5 - Kukkis

Black Tea with Honey & Melon

 

Haluaisin tuoda tässä postauksessa ilmi muun kärsimyksen ohella sen miten paljon pakkausmateriaaleja kalenterissa on käytetty. Sellofaanin sisällä on pahviranka, jonka sisällä on pieniä pahvilaatikoita, joiden sisällä on muovipusseja, joiden sisällä on muovisen oloiseen haudutuspussiin pakattu tee. Luulen että ainakin teen pussittamiseen olisi voinut käyttää jotain parempaa materiaalia, enkä täysin ymmärrä miksi ne teet on pitänyt yksittäispakata pahvin lisäksi vielä muovipusseihin. Koko paketti haisee joka tapauksessa hedelmäsalaatille ja puhdistusaineelle, joten mitään ei ole saavutettu.

Ennakko-odotukset: 

Hunaja ja meloniaromi ovat olleet niitä positiivisimpia asioita tällä matkalla, joten yhdistettynä mustaan teehen on olemassa aivan oikea mahdollisuus että tämä on vihdoin jotain mitä voisi juoda vapaaehtoisestikin. Sitten kun taas katsoo ainesosalistaa voi huomata että ylimpänä maustelistassa on lakritsa, joka ei käsittääkseni ole melonia eikä hunajaa.

Haudutin teetä neljä minuuttia sata-asteisessa vedessä.

Tuoksu: 

Meloniaromi on niin agressiivinen että mieleen tulee hieman käynyt hedelmämehu. Sen alta onkin sitten vähän hankala haistaa mitään muuta.

Maku: 

Meloniaromiin sekoittuu hämmästyttävä jauhon maku. Ei tunkkainen, mutta sellainen tyhjä kohta makuspektrillä. Imelä haju aiheuttaa pikkuhiljaa juodessa kuvotusta. Pidemmän haudutusajan kunniaksi meloniaromin haihduttua on suussa jäljellä kitkerä tanniinin maku.

Kitkerä alkaa olla oikea sana tässä vaiheessa kuuta muutenkin.

Arvio:   2/5   Ei.

Luukku 5 - Maija

Unwind Me For The Season

Ei! Ei taas! Lahjoitin Kukkikselle kalenterini toisen pussin Post Festival Cleanse Me:tä, jotten enää koskaan joutuisi kohtaamaan rohtomangostania (sori siitä, Kukkis). Mutta tässä se nyt taas on. Unwind Me For The Season on "Organic Lemongrass Herbal Tea with Cinnamon, Ginger, Garcinia, Hibiscus and Lemon". Rohtomangostania on teepussista pelottavat 10 prosenttia eli melkein yhtä paljon kuin Post Festivalissa. Ainesosalista ei siis lupaa hyvää.

Haudutan teetä vahingossa vähän ohjetta pidempään, noin 3 minuuttia 15 sekuntia. Hautuessaan teepussi on hauskan näköinen: kauniin vihreää sitruunaruohoa piristävät pinkit hibiskuksen palat. Itse juoma on vaaleanpunertava, muodikkaan millenial pink.

Tuoksussa tuntuu päällimmäisenä sitruunaruoho, sen alla vähän kanelia. Yhdistelmä tuntuu vähän erikoiselta, mutta maussa kanelia ei enää juuri huomaa. Sen sijaan maistan tasapainoisen sitruunaisuuden ja inkiväärin lämmön. Hibiskus tuo lisähappoisuutta, mikä saa sitruunan tuntumaan enemmän sitruunalta.

Olen hämmästynyt. Yrttihaudukkeet ovat usein laimeita ja yksiulotteisia, mutta Unwind Me For The Seasonista on onnistuttu sekoittamaan yllättävän moniulotteinen ja tasapainoinen. Voisin kuvitella juovani tätä uudelleenkin.

Käyttösuositus:

Kofeiinia välttelevälle, iltalämmikkeeksi, ehkä hunajan kanssa flunssajuomaksi.

Arvosana:

3/5. Sitruunainen.

Black Tea With Honey & Melon

Päivän punainen tee on nimeltään Black Tea With Honey & Melon. Tarkempi kuvaus on "Organic Black Tea with Licorice, Cinnamon and Cloves". Ilmeisesti hunaja ja meloni ovat läsnä ainoastaan ainesosaluettelon "luontaisissa hunaja- ja meloniaromeissa". 

En ole suuri hunaja- enkä meloniaromin ystävä, molemmat ovat usein vähän keinotekoisen ja lievästi epämiellyttävän makuisia. Ennakko-odotukseni eivät siis ole kovin korkealla, mutta yllätyn silti negatiivisesti.

Jo teepussin itsensä tuoksu on äklömakea käynyt omena, kuin aurinkoon unohtunut siideri. Ohje suosittaa hauduttamaan 4-5 minuttia. Haudutan täydet viisi ja nuuhkin uudestaan. 

Valmiissa teessä tuoksu on vähemmän kauhea, edelleen aika hedelmäinen. Lähin mieleen tuleva vertailukohta ovat Nordqvistin perinteiset hedelmäteet kuten Karibian aurinko ja Tiikerin päiväuni. Nordqvist-teissä ei muistaakseni tosin ole taustalla edelleen tuntuvaa ylikypsää aromia.

Maku on ikävä. Tee on kevyen tanniinista ja tunkkaista. Lisäksi maistuvat keinotekoiset aromit. Tunnistan kyllä, että tässä on ehkä haettu melonin ja hunajan makua, mutta kokonaisuus on kuitenkin kuin seissyttä biojäteastiaa haistelisi.

Aiemmista kalenterin teistä poiketen Black Tea With Honey & Melon on aika voimakkaan makuinen. Tässä tapauksessa se on harmi, sillä en oikeastaan haluaisi tuntea näitä makuja suussani lainkaan. Kaadan lopun teestäni viemäriin ja haen taas Mynthonin.

Käyttösuositus:

Ei kellekään.

Arvosana: 

1/5. Ellottava.

Luukku 4 - Kukkis

Spicy Anise

 

Google y u so dumb? Kakkospäivän päivitys katosi bittitaivaalle. Onneksi toissapäivästä ei ole kovin kauaa niin muistin kohtuullisen hyvin arvostelun pääpointit. Tämän päivän arvostelu menee talteen myös koneelle niin MAAILMA EI TUHOUDU seuraavan kerran kun näin käy.

Ennakko-odotukset: 

Koitan olla kuulostamatta siltä että en pidä mistään, mutta en pidä aniksesta. Jotenkin sellaiset luonnostaan imelät maut kuten rakuuna, anis, lakritsajuuri ja fenkoli ällöttävät lievästi. En siis ole optimistinen tämänkään teen suhteen. Tällä kertaa ollaan kuitenkin mustan teen puolella, joten tee saattaa maistua läpi mausteista.

Haudutin teetä n. kolme minuuttia sata asteisessa vedessä.

Tuoksu: 

Anis ei ole ensimmäinen tuoksu joka nenään saapuu, mutta se on viimeinen mikä sinne jää. Imelyyden kalvo hajureseptoreissani. Yh... En tiedä mikä on tuo 'natural flavorings' ainesosalistassa, mutta en nyt haista juomassa inkivääriä, neilikkaa tai erityisesti anistakaan. Sanotaan vaikka että tämä haisee luontaisilta aromeilta.

Maku: 

Jotta mausta saa kiinni pitää jäädä oikeasti maistelemaan ja sitten jo kaduttaakin. Maku on kasvimainen. Jokin raikkaus tässä on, mutta koska se on tunnistamaton niin se ei ole miellyttävä. Kuin vetäisi tuntemattomia kemikaaleja yllärinä siivouskaapista: maulla ei ole lopulta niin väliä vaan se on se mysteerintunne.

Lisättyäni hieman standardia enemmän hunajaa on maku edelleen vahvan epämääräinen, mutta taistelen nesteen alas koska jotain periaatteita pitää olla.

Arvio:   1/5   Anis ei edes ollut suurin ongelma.

Luukku 4 - Maija

Spicy Anise

Sinisestä kalenterista paljastui tänään ruusunmarja- ja hibiskushauduke Energise Me For Holiday. Sen arvostelu jää tällä kertaa ensi kertaan, nyt käsittelen vain punaisen kalenterin teen.

Päivän punainen on Spicy Anise, "Organic Black Tea with Ginger, Cloves and Star anise". Jatketaan siis edelleen joulumaustelinjalla, tosin tällä kertaa pohjana on mustaa teetä. Ohje kehotta hauduttamaan 4-5 minuuttia, mutta haudutan varmuuden vuoksi viisi ja puoli.

Tuoksussa on ripaus inkivääriä ja hammastahnamaista raikkautta. Maussa tee erottuu paremmin kuin tähänastisissa vihreissä, mutta on edelleen melko mieto ja mitäänsanomaton. Hammastahnamaisuus taas on vielä vahvempi kuin tuoksussa. Maku on yksiulottisen mentolinen, en erota juurikaan mausteita tai luvattua anista. Lopputulos on kuin olisi yrittänyt peittää dagenefterin maun suustaan hampaat harjaamalla – ja toimii ihan yhtä huonosti.

Käyttösuositus:

Elmex-faneille.

Arvosana:

2/5. Yksiulotteinen.

Luukku 3 - Kukkis

Peppermint Melon

 

Ropepäivän kunniaksi löysin itseni taas Maijan luota teen äärestä. Suurena ilona sain itselleni mukaan pussillisen sitä hänen aiemmin arvostelemaansa maksavaurioteetä, jos vaikka haluan lopettaa tämän projektin kesken. Näissä kalentereissa on tosiaan tuplat kaikkia makuja. Saa nähdä mitä keksin sitten kun maut loppuvat kesken kuun puolenvälin tienoilla.

Ennakko-odotukset: 

Maustettu vihreä tee. Olen jokseenkin kadottanut kaiken toivon näiden suhteen. Tässä toisaalta on piparminttua, joka saattaa maistua läpi. Minttutee on sitä paitsi hyvää.

Päätin ottaa kitkeröitymisen riskin ja haudutin teetä ylimääräisen minuutin eli yhteensä neljä minuuttia. Veden lämpötila oli n. 85 astetta.

Tuoksu: 

Aistin nenässäni jonkin raikkauden, mutta mintunhajusta ei silti voida puhua. Sen sijaan meloni on havaittavissa ja se tuoksuu paljon paremmalta kuin ensimmäisenä päivänä vasten kasvoja lyönyt 'granaattiomena'. Tuoksu ei siis ole lainkaan vastenmielinen, joskin teeltähän tämäkään ei tuoksu.

Maku: 

Piparminttu ei juuri maistu, mutta suuhun tulee minttuteestä tuttu raikkaus. Melonin (tai sen kaltaisen tuotteen) maku tulee lievästi läpi, mutta mietin johtuuko se vain siitä että tiedän tuotteen nimestä päätellen sen olevan läsnä.

Ensimmäistä kertaa join mukillisen kokonaan sekoittamatta mukaan hunajaa tai sokeria.

Arvio:   2/5   Melkein kolme. Positiivinen kokemus edellisiin verrattuna.

Chai Immune Boost

Koska satuin olemaan Maijalla niin maistoin toki myös sinisen joulukalenterin tarjonna. Tällä kertaa luukusta paljastui vahvanoloisesti maustettu rooibos. Rooibos ei toki ole tee, mutta ei käsittääkseni myöskään myrkyllisä, joten kokemus saattaa olla hyväkin

Ennakko-odotukset: 

Valkosipulia? Ok. Onhan se sentään terveysvaikutteinen kasvi. Silti jotekin outoa nähdä valkosipuli listattuna 'teen' ainesosiin. Muutoin mausteet ovat klassisen chain tapaiset, eli tässä on taas potentiaalia johonkin hyvään. Olen silti valmis totaaliseen pettymykseen, mutta koska rooibosta voi haudutella aika vapaasti niin lopputulos kuitenkin maistunee joltain.

Tuoksu: 

Haju on vahva. En ole varma miltä rooibos tuoksuu, mutta ainakin mausteet pyrkivät vahvasti pintaan. Jotenkin multaisa tuoksu. Mieleen tulee kuivattu hedelmä ja neilikka.

Maku: 

Kuin isku makuaistiin edellisen jälkeen. Nyt maistuu joltain. Neilikka tulee päällimmäisenä esiin, koska sehän on mausteena erittäin tuntuvan makuinen ja sitä on tässä ainakin tarpeeksi. Arvostan sitä että tästä juomasta on jotain sanottavaa. Hyvänä sanottavana vahva mausteisuus. Huonona sanottavana miedon sipulinen jälkimaku. Eipähän maistu vedeltä. Parasta tähän mennessä.

Arvio:   3/5   Arvostelukelpoinen maku, eikä edes epämiellyttävä.

Luukku 3 - Maija

Chai Immune Boost

Olen teenjuojana hyvin konservatiivinen ja vähän snobi. Suurin osa juomastani teestä on earl greytä, genmaichaa ja maustamatonta vihreää, syksyisin juon nostalgiasyistä Keisarin morsianta hunajalla. Aina välillä toki keittelen muitakin laatuja, mutta pääasiassa olen korkeintaan kevyesti maustetun irtolehtiteen ystävä.

Teejoulukalenteri – näin ajattelin – voi olla hyvä tapa vähän irrotella ja maistella erikoisia sekoituksia, joita muuten ei viitsisi ostaa. Kalenterissa on kuitenkin vain yhdestä kahteen pussia kutakin laatua. Päivän teen ainesosalistaa katsoessa tämä ajatus tuntuu yhtäkkiä tyhmältä ja naiivilta. En halua juoda edes yhtä pussia Chai Immune Boostia. Tekee mieli tehdä gävlet ja polttaa koko kalenteri jo nyt ensimmäisenä adventtina.

Chai Immune Boost on “Organic Rooibos Herbal Tea with Cloves, Cinnamon, Cardamom, Garlic, Turmeric and Echinacea”. Valkosipulia? Teessä? En yhtään tahdo vapauttaa tätä makuyhdistelmää suuhuni, mutta pakko kai se nyt on, blogikin pystytetty ja kaikkea.

Suunnittelussa ei selvästi ole edetty maku vaan kuvitteellinen funktionaalisuus edellä. Sekoituksessa on lajitelma kansanlääkinnän klassikoita, kas kun ei tarjoiluehdotuksessa kehoteta vielä nauttimaan viinaan kastetut villasukat jalassa. Valmiiksi harmistuneena haudutan viisi minuuttia ja haistan varovasti.

Tuoksu onkin yllättäen hyvin miellyttävä. Siinä aistii rooiboksen ja mausteita tyydyttävänä lämpimänä kokonaisuutena. Rooibos toki ylipäätään toimii yleensä hyvin chain pohjana. Sen mieto maku on yhtä aikaa täyteläinen ja hedelmäinen, joten hyvin monenlaistet makuaineet täydentävät sitä hyvin. Lisäksi rooibos kestää hyvin pitkää haudutusaikaa, jonka chain mausteet yleensä vaativat.

Makukin on aluksi mukavan mausteinen, neilikka tuntuu taas päällimmäisenä. Rooibos maistuu lempeästi eikä halvan rooiboksen pölyisen tunkkaista jälkimakua tunnu. Ikävä kyllä jälkimakuna on sen sijaan epämiellyttävä yrttinen sipulisuus, joka varmaankin johtuu juuri teen lisätystä valkosipulista. Ilman tätä kasvisliemikuution sävyä Chai Immune Boost olisi hyvinkin kolmen tähden tee, mutta nyt se jää ikävä kyllä kahden tähden suoritukseksi.

Käyttösuositus:

Sisältää hieman valkosipulia, joten sopinee homeopaattiseen vampyyrien karkotukseen.

Arvosana:

2/5. Yliyrittää.

Peppermint Melon

Tajusin, että joulukalentereissa on vain tusinan verran teetä kummassakin. Ajattelin siis jättää tämän päivän punaisen teen arvostelun siihen, kun se seuraavan kerran ilmestyy kalenterista. Näin saa vitsin helpommin venymään läpi koko joulun odotuksen. Seuraavaan kertaan siis!

Luukku 2 - Kukkis

Googlen Blogspot-blogialusta

Muuten hyvä alusta, mutta tapana HÄVITTÄÄ POSTAUKSIA JA KORVATA NIITÄ TOISILLA POSTAUKSILLA. Alempana tiivistelmä kakkospäivän teestä niin kuin sen muistan. Tästä lähtien arvostelut pysyvät myös koneellani plain textinä tallessa, koska pyrin oppimaan virheistäni ja luottaminen kämäisiin startup-firmoihin on ilmeinen virhe.

Arvio:   2/5   Osa postauksista on vielä tallessa.

 

 

 

 

Spiced Pumpkin

Onneksi kadonnut arvostelu oli nimenomaan kakkospäivän tee.

tl;dr Maistuu vedeltä.

Arvio:   1/5   Lämmintä vettä.

 

 

Luukku 2 - Maija

Spiced Pumpkin

Onko pumpkin spice vielä trendimaku? Pitääkö kaiken maistua nykyään yksisarvisilta vai menikö sekin jo? Tietäisinkö tämän, jos olisin Instagramissa? Onko nuoriso enää edes Instagramissa? Missä kaikki oikein pyörivät, kun irkissä on nykyään niin hiljaista?

Päivän punaisen teen nimi, Spiced Pumpkin, herättää aamuäreässä teenmaistelijassa yllättävän ikäkriisin. Lähestyvän keski-ikäisyyden ajattelu unohtuu nopeasti ja vaihtuu pettymyksen tunteisiin, kun maistan juomaa. Vaikka eilisen teen laimeudesta pelästyneenä olen hauduttanut teetä täydet kolme minuuttia, se ei maistu miltään. 

Huljuttelen pyramidipussia teekupissa vielä lisäminuutin ja ryhdyn maistelemaan uudestaan. Tuoksu on mieto ja mausteinen, kuten eilisessä Happy Holidayssa. Ei ihme, sillä mausteet ovat lähes samat: nyt luvataan "Organic Green Tea with Cinnamon, Ginger, Cardamom, Cloves, Star anise, Nutmeg and Black Pepper".

Näiden lisäksi teessä on 5 prosenttia luontaisia aromeja. Joku niistä koittaa ehkä olla kurpitsa, mutta sitä ei teestä maista. Nimi lienee valittu vain buzzword-arvon takia, 2010-luvulla on varmaan coolimpaa olla kurpitsamauste kuin vihreä chai.

Chaita tämä kuitenkin tyyliltään on, mutta sellaiseksi kevyt ja lempeä, suorastaan nössö. Pitkän haudutuksen jälkeen tee maistuu jo vähän, samoin mausteet. Mausteisuus on hieman tasapainoisempi kuin Happy Holidayn. Spiced Pumpkinissa neilikka ei ole niin hallitseva, muutkin aromit erottuvat. Silti tämäkin tee on ennen kaikkea tylsä ja laimea. 

Käyttösuositus:

Tylsä talvitee sopinee tylsän talvi-illan lämmikkeeksi. Ei kohota tunnelmaa liikaa.

Arvosana:

2/5. Mitäänsanomaton.

Post Festival Cleanse Me

Skeptisenä luonnontieteilijänä suhtaudun epäillen luontaistuotteiden terveysväittämiin. Lämmin juoma voi piristää tai rauhoittaa, mutta kehon puhdistamiseen ei kyllä teepusseilla pysty. Tämän päivän sininen tee lähtee ainakin nimellään mukaan tähän uskotteluun, joten ennakkofiiliksenä päivän juomasta on lähinnä lievä ärtymys.

Tarkempi kuvaus puhdistusteelle on "Organic Green Tea with Garcinia, Cinnamon, Ginseng and Acai Berry". Garcinia, suomenkielisessä ainesosaluettelossa rohtomangostani, on minulle uusi tuttavuus. Wikipedian mukaan kyseessä on trooppinen puu garcinia gummi-gutta, jonka hedelmää käytetään Itä-Aasiassa ruoanlaitossa ja länsimaisessa puoskaroinnissa laihdutuslääkkeenä. Mahdolliset oikeat efektit lääkekäytöstä ovat ilmeisesti kuitenkin vatsaongelmat ja maksavaurio.

Tutustuminen rohtomangostaniin ei siis ala kovin lupaavissa merkeissä. Teetä maistettuani toivon vielä kovemmin, että emme enää kohtaa. Jo teepussin tuoksu on outo ja epämiellyttävä: etovan hedelmäinen, silti kemiallisen lääkemäinen. Ehkä tämän on tarkoitus puhdistaa keho oksettamalla? 

Itse teejuoman tuoksu on vaikeasti kuvailtava eikä oikein muistuta mitään tuntemaani hajua. Miellyttävä se ei ainakaan ole. Maistelun avuksi kutsuttu puoliso kuvailee tuoksun olevan kuin marjamehun keitosta jääneessä mäskissä. Hän löytää myös kompostin, kahvinpurujen ja tupakanperkeitten aromeja.

Rohkaistun maistamaan, mikä on virhe. Maku on myös vaikeasti kuvailtava ja uusi. Löydän siitä paljon lehtimäisyyttä: kuivaa nurmikkoa, koivuvihtaa, Bolivian-tuliaisina saatuja kokapensaskarkkeja. Ihan kirjaimellisesti laittoman makuinen tee, ajattelen.

Maku on kauheudestaan huolimatta yksiulotteinen ja lyhyt. Suuhun jää kuitenkin joka suullisen jälkeen tunkkainen, oudon kemiallinen jälkimaku. Se on itsepintainen ja katoaa vasta kaapista löytyneillä extra strong -makuisilla Mynthoneilla. Harmittaa.

Käyttösuositus:

Itsensä rankaisemiseen pikkujoulujen jälkeisen aamun häpeässä. 

Arvosana:

1/5. Offensiivinen.

Luukku 1 - Kukkis

Happy Holiday

Luminen joulukuu avautui teekokemuksella kun ensimmäisestä luukusta paljastui maustettu vihreä tee 'Happy Holiday'. Aikomukseni tässä blogissa on nauttia tee juuri niin kuin tarjoiluehdotuksessa kehotetaan. Tässä tapauksessa ehdotus on '2-3 min haudutus. Nautitaan sitruunan ja/tai makeutuksen kanssa'. Lisäbonuksena suon teelle summittaisesti oikean lämpötilan teelaadun mukaan, vaikka pakkaus ei tähän suoranaisesti otakaan kantaa. 

Ennakko-odotukset: 

Ensisilmäyksellä ainesosalista näyttää hyvältä. Suurena chain ystävänä kaneli, inkivääri, kardemumma sun muut herättävät lähinnä lämpimiä tunteita. Vihreä tee toisaalta on omasta mielestäni yleensä parhaimmillaan joko maustamattomana tai hyvin hienovaraisesti maustettuna.

Haudutin teetä ohjeen mukaisesti n. 2,5 minuuttia n. 85 asteisessa vedessä.

Tuoksu: 

Lievänä shokkina teessä ei juurikaan tuoksu mikään listan vahvoista mausteista. Päällimmäisenä on aistittavissa imelän hedelmäinen haju, joka ei herätä juurikaan positiivisia odotuksia. 

Maku: 

Tämä tee ei maistu teeltä eikä mausteilta. Jestas. Maku on kohtuuttoman hedelmäinen, eikä edes millään kiinnostavalla tavalla. Noin puolet kupista menee alas ilman sokeria. Sokerin lisäämisen jälkeen juominen onnistuu tuskatta, mutta nautintoaineesta ei missään nimessä ole kysymys. 

Paremmalla onnella huomenna.

Arvio:   2/5   Ei aktiivisesti pahaa.

White Tea Lychee Cocoa

 

Joinain päivinä minulla on etuoikeus nauttia teekalenteria yhdessä Maijan kanssa ja silloin luonnollisestikin pääsen osalliseksi myös toisen kalenterin teelaatuihin. Tänään kalenterista löytyi ei kovin iskevästi, mutta toisaalta hyvin informatiivisesti nimetty 'White Tea Lycee Cocoa'. 

Ennakko-odotukset:

Arvaan että tämäkään tee ei ole suosikkiani, sillä kaakao ja listassa näkyvä kookos ovat luultavasti liian dominoivia makuja vielä vihreää teetäkin herkemmälle valkoiselle teelle.

Tee haudutettiin ehkä hitusen liian kuumassa vedessä. Haudutus aika n. 2,5 min.

Tuoksu:

Tuoksuu lähinnä kookokselta. En ole järin suuri kookoksen ystävä, vaikka se nyt meneekin monessa yhteydessä. Tee ei välttämättä ole kookokselle paras paikka. Varsinkaan valkoinen tee joka on äärettömän hienovarainen esitys.

Maku:

Oh sweet lord have mercy! Maistuu kuumalta vedeltä jossa on kookosta eikä mitään muuta. Tai no myös hieman kitkerälle, mahdollisesti johtuen liian kuumasta haudutuslämpötilasta. 'Coconut and Revenge of White Tea' voisi olla tämän paketin osuvampi nimi.

Arvio:   1/5   En suosittele kenellekään. Ostakaa mieluummin teetä ja kookos.

Luukku 1 - Maija

Happy Holiday

Punainen kalenteri aloittaa perinteikkään jouluhenkisellä teellä: Happy Holiday -teen maun koko kuvaus on "organic green tea with cinnamon, ginger, cardamon, cloves, nutmeg, pepper and pomegranate". Tee lupaa joulumausteiden koko kattauksen ja vielä granaattiomenan hedelmäisyyttä päälle. Alku onkin lupaava, teelehdet ovat suuria ja pussista erottuu myös mausteenkappaleita. Tuoksu on miedon mausteinen, kevyen chaimainen, kuten odotinkin.

Teen maku sen sijaan on välitön pettymys. Pohjana oleva vihreä tee ei maistu ollenkaan, ei edes halvan pussiteen kitkeränä tanniinisuutena. Pussissa voisi yhtä hyvin olla vaikka mustaa teetä tai ei teetä ollenkaan, niin mitäänsanomattoman makuista se on. Mausteisuuskin on hyvin varovaista. Erotan lähinnä neilikan ja ehkä aavistuksen kanelia. Luvattu granaattiomenakaan ei maistu. Tämän olisi ehkä voinut arvatakin, sillä chaitahan usein keitetään vähän pidempään, jotta mausteet ehtisivät kunnolla vaikuttaa.

Happy Holiday ei ole suoranaisesti pahaa, mutta ei kyllä hyvääkään. Missään tapauksessa onnellinen loma-aika ei maistu tältä.

Käyttösuositus: 

Ei juurikaan maistu teeltä eikä joulumausteilta, joten teen- tai joulunvihaajalle porttihuumeeksi.

Arvosana: 

2/5. Mitäänsanomaton.

White Tea Lychee Cocoa

Päivän toinen tee on Happy Holidayta kirjaimellisemmin nimetty White Tea Lychee Cocoa. Tarkempi kuvaus lupaa teen maistuvan kanelilta, kaakaolta, kookokselta ja litsiltä. Listaus herättää ennakkoluuloni heti, sillä kaakao ja kookos eivät ole hyviä teen mausteita ja lisäksi kookos maistuu näissä yhteyksissä usein aggressiivisen esanssiselta. Näin vaikuttaa olevan tälläkin kertaa: teen vahvan kookoksinen tuoksu ei sano "hyvää joulua" vaan "olen teineille suunnattu vartalovoide".

Maussakin kookos on läsnä, mutta vahvimmaksi aromiksi nousee kitkeryys, jossa teen tiukkaa tanniinisuutta korostaa kanelin maku. Yllättävänä jälkimakuna maistan kantarellin, joka on hyvä ruokasieni, mutta teessä liian odottamaton vieras. Litsiä en huomaa eikä kaakaokaan erotu. Hyvä niin, väitän.

Tässä teessä itse tee maistuu enemmän kuin Happy Holidaysissa, mutta ei erotu edukseen vaan pelkkänä kitkeryytenä. Maku on monipuolisempi kuin maustetuissa pussiteissä usein, mutta harmi
kyllä erottuvat maut eivät ole kovin hyviä.

Käyttösuositus: 

Ei kellekään? Vihamiehille?

Arvosana:

1/5. Kauhea.

Tervetuloa teejoulukalenteriin!

Tässä se nyt on, Maijan ja Kukkiksen teejoulukalenteri. Yleisön pyynnöstä tässä blogissa arvostellaan päivittäin (tai ainakin sinne päin) kahden teejoulukalenterin tarjoamat teet.

Maijalla on juotavana sekä kuvan sininen Organic Advent Tea Calendar että punainen, hämäävästi nimetty Organic Pink Advent Calendar, Kukkiksella puolestaan vain punainen.

Läpi joulunodotuksen tästä blogista voi lukea subjektiivisia näkemyksiämme teelaaduista sekä käyttösuosituksia eri mauille. Kokemuksen täydentävät sumeat kännykkäkamerakuvat. Tervetuloa mukaan teeseikkailuun!